Aivoterveyden edistäminen kielten ja viestinnän opetuksessa
Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilainen kertoo oheisilla videoilla, mitä kielten ja viestinnän opettajan ja opiskelijan kannattaa ottaa huomioon, kun opiskellaan ja opetetaan digiympäristössä. Huotilaista haastateltiin osana 2Digi2-hanketta syyskuussa 2023.
Kunkin videoklipin sisällöstä on tiivistetty tekstiin ydinasia. Videoklipeissä teksti on suomeksi, mutta niihin voi Youtube-ympäristössä laittaa päälle automaattitekstityksen eri kielille.
Opettaja, voit lisätä kurssisi oppimisympäristöön haluamasi videoklippien linkit sekä sisällön tiivistelmän. Merkitse lähteeksi 2Digi2-sivusto.
- Aloita kurssi lähiopetuksessa ja teetä aluksi ryhmätöitä, jotta etäopetus onnistuu helpommin.
- Ajoita tehtävien palautusajaksi päiväaika eli älä ohjaa opiskelijoita työskentelemään yöllä.
- Älä pakkaa yhteen päivään liian paljon opiskeltavaa.
- Pilko opittava asia useille päiville ja kertaa asioita eri tapaamiskerroilla.
- Auta tekemisen aikataulutuksessa.
- Jaa iso tehtävä pienempiin palautettaviin osiin.
- Anna palautetta tehtävän välivaiheista.
- Hyödynnä musiikin apu kielen oppimisessa.
- Hyödynnä mahdollisuus vertailla samaan aikaan opiskeltavia kieliä.
- Käytä kurssimateriaalina nukkumisen hyödyistä ja aivoterveydestä kertovia tekstejä.
- Suunnittele osa tehtävistä sellaisiksi, että niiden tekeminen vaatii fyysistä liikkumista.
- Perustele opiskelijoille esimerkiksi, että videoitava puhetehtävä kannattaa tehdä seisaltaan ja harjoitella samalla kyseistä kieltä puhuvien kulttuurille tyypillistä elehtimistä.
- Etätapaamisissa tauota työskentelyä.
- Digitaalisessa ympäristössä hyödynnä esimerkiksi ajastettuja taukojumppamuistutuksia.
Opiskelijan aivoterveys on hänen omissa käsissään, mutta opettaja voi vaikuttaa siihen kurssin järjestelyillä. Tehtävät kannattaa ajastaa palautettavaksi päiväaikaan. Osa kurssin tehtävistä kannattaa suunnitella sellaisiksi, että ne vaativat fyysistä liikkumista, ja tämän hyödyllisyys terveyden kannalta olisi hyvä myös perustella opiskelijoille.
Nukkumisen merkitys uuden oppimisessa on niin tärkeä asia, että siitä kannattaa keskustella opiskelijoiden kanssa ja käyttää esimerkiksi opiskeltavina teksteinä nukkumisen hyötyjä käsitteleviä tekstejä.
Kun opiskelee tietoisesti esimerkiksi sanastoa tai kielioppia, aivot prosessoivat opittua nukkumisen aikana ja pyrkivät tallentamaan opittua pitkäkestoiseen muistiin. Ideaalitilanteessa sen lisäksi että oppiminen onnistuu päivällä hyvin, opiskelijalla on pysyvä tasainen vuorokausirytmi ja hän nukkuu laadukasta unta. Tällöin aivoilla on yöllä aikaa prosessoida tietoa, opitut asiat tuntuvat aamulla selkeämmiltä ja opittu saadaan käyttöön.
Jos erilaisista syistä nukkuminen ei onnistu kunnolla tai opiskelija esimerkiksi valvoo myöhään, osa päivällä opitusta menetetään. Edellisen yön huono nukkuminen voi johtaa myös keskittymisvaikeuksiin, ja opiskelukin on silloin vaikeampaa.
Kun rohkeasti altistaa itsensä kielelle eli ympäröi itsensä opittavalla kielellä, ottaa uutta kieltä vastaan, seuraavana yönä aivot käsittelevät päivän aikana kertynyttä esitietoista tietoa. Aivot esimerkiksi poimivat säännönmukaisuuksia, joita oppija ei ole tietoisella tasolla ehkä edes havainnut.
Ajatuksen lahjakkuuteen perustuvasta kielikorvasta voisi unohtaa, koska kun altistaa itsensä kielelle ja nukkuu hyvin, jokaisella kertyy kielen tajua, josta on hyötyä arkisissa kielenkäyttötilanteissa.
Äidinkielen omaksuminen ja vieraan kielen oppiminen ovat hyvin erilaisia prosesseja. Lapsi alkaa omaksua äidinkieltään jo sikiöaikana. Tällöin altistus on tärkeintä, eli lapsen pitää kuulla paljon äidinkieltään tai äidinkieliään sellaisissa olosuhteissa, joissa ei ole taustamelua, ja niin, että hänen kanssaan ollaan vuorovaikutuksessa. Aikuisella kielenoppijalla ei ole enää käytettävissä yhtä vahvoja altistukseen perustuvia elementtejä, mutta sen sijaan aikuisella on tietoisia opiskelutaitoja.
Musiikki on tehokas apukeino kielen oppimisessa. Erityisesti lapsena musiikki tarkentaa kuulojärjestelmän taitoja havaita yksityiskohtia, mutta myös aikuisena musiikki harjaannuttaa esimerkiksi kuullun ymmärtämiseen ja lausumiseen liittyvien taitojen kehittymistä. Opiskelija kannattaa ohjata etsimään itseään miellyttävää musiikkia, jota lauletaan opiskeltavalla kielellä. Kun oppitunnilla laulun teksti analysoidaan yhdessä ja kun opiskelija kuuntelee musiikkia yhä uudestaan, joka kuuntelukerralla aktivoituvat myös yhdessä analysoidut asiat samalla kun kuuntelun tuoma toisto auttaa niiden oppimisessa.
Yhtä päivää kohti ei kannata kasata liikaa opiskeltavaa, koska aivoja kuormittaa kaikki muukin päivän aikana tapahtuva. Siksi opittava asia kannattaa pilkkoa pienempiin kokonaisuuksiin ja kerrata tärkeitä asioita useana päivänä. Tällä tavalla myös nukkuminen tehostaa oppimista, kun aivot pääsevät käsittelemään samaa asiaa useana yönä.
Usean kielen käsittely tuo aivoihin joustavuutta. Jo pelkästään kuulojärjestelmän venyttämisen vuoksi on hyödyllistä osata useampaa kuin yhtä kieltä. Aikuisena opittavat kielet pysyvät ehkä paremmin erillään, jos niitä opetellaan eri jaksoissa. Toisaalta aikuisena kieliä tallennetaan aivoihin joka tapauksessa jonkin verran päällekkäin eli yhtä aikaa opittavien kielten vertailu keskenään auttaa oppimisessa.
Etäyhteys on aivojen näkökulmasta haastavaa: jos keskustelukumppani ei ole tuttu, aivoilla ei ole entuudestaan tietoa henkilön käyttäytymisestä ja viestin tulkitseminen on vaikeampaa. Siksi kannattaa kurssin alussa suosia fyysisiä tapaamisia ja ryhmätöitä. Kun opiskelijat tulevat keskenään ja opettajan kanssa tutuiksi, työskentely etäyhteydellä on helpompaa, koska aivot osaavat lähitapaamisessa saamansa datan perusteella tulkita äänensävyjä ja ilmeitä paremmin.
Osa opiskelijoista on itseohjautuvia, mutta opettajan kannattaa suunnitella kurssit niin, että hän olettaa, että joukossa on opiskelijoita, joilla on oppimisen tai toiminnan ohjaamisen haasteita. Opettaja voi tukea itseohjautuvuuden kehittymistä niin, että opiskelun alkuvaiheessa ei anneta isoja kurssitehtäviä, vaan useita pieniä tehtäviä, joiden valmiiksi saaminen tuottaa onnistumisen tunteita. Isot kurssitehtävät kannattaa pilkkoa osiin ja auttaa opiskelijoita aikatauluttamisessa ja välipalautuspäivien merkitsemisessä kalenteriin. Iso tehtävä kannattaa tehdä osissa niin, että opiskelija saa välivaiheista palautetta, jota hän voi hyödyntää, kun jatkaa tehtävän tekemistä.
Oletetaan, että tulevaisuudessa tekoälystä saattaa tulla digitaalinen apukielenopettaja eli sen käyttäminen voi olla osa kielen oppimista. Joka tapauksessa opiskelijan on tarpeen oppia taito käyttää kielimalleja hyödyntävää tekoälyä järkevästi.
Minna Huotilainen 2019. Näin aivot oppivat. PS-kustannus.
Yleistajuinen teos siitä, miten aivotutkimuksen tuloksia voi soveltaa oppimisen kysymyksiin. Kirjassa käsitellään samoja aiheita kuin videoklipeissä.
Minna Huotilainen, Taimi Huotilainen & Helmi Uusitalo 2021. Lukiolaisen selviytymisopas. PS-kustannus.
Vaikka käytännönläheinen opas on suunnattu lukiolaisille, sen uneen ja oppimiseen liittyvien tutkimusten esittelystä hyötyvät myös aikuisemmat opiskelijat.
