Accommodating physical, motor and sensory impairments

TEXT EQUIVALENT FOR THE VIDEO “SUPPORTING STUDENTS WITH PHYSICAL, MOTOR, AND SENSORY IMPAIRMENTS”

In this video, we will go through different aspects of supporting students with physical, motor, and sensory impairments. According to our teacher survey, more than half of the respondents have encountered students with physical, motor, or sensory impairments.

Accessible teaching material is nowadays mandatory by law, and there are many useful recommendations available. Our goal is also to briefly remind you about them.

HOW DO PHYSICAL LIMITATIONS AFFECT STUDIES?

Students may have various physical functional capabilities and situations that affect their studies. These may include sensory impairments, neurological disorders, physical disabilities, or even temporary sports or strain injuries. Students with physical, motor, or sensory impairments are not a homogeneous group as different challenges, characteristics, and situations require different approaches in teaching. In the 2020s, it is undoubtedly clear that study materials must be in a format that can be used with a screen reader or other aids, or that a hearing-impaired student is entitled to the use of an interpreter during lessons. However, conditions such as chronic pain or neurological disorders, which may not necessarily be visible outwardly, can also affect a student’s performance in a course. Students may need more changes in posture, movement, and breaks. Additionally, pain may sometimes lead to absences.

HOW SHOULD A TEACHER SUPPORT STUDENTS?

Encourage students to communicate in advance about factors affecting their studies and how these factors influence their activity. Students often have access to assistive devices and supportive strategies, and it is beneficial for the student to inform the teacher about these in advance. Teachers should familiarize themselves with the text-to-speech tools in word processing programs, such as the “Read Aloud” function in Word and utilize accessibility testing tools.

If the course includes remote or classroom lessons, many users of reading assistive technologies benefit from advance access to course materials before the lesson. If a student uses an interpreter, the interpreter should receive the lecture materials in advance as well to prepare adequately, especially in terms of terminology.

DURING CLASSROOM LESSONS, PAY ATTENTION TO THE FOLLOWING:

During classroom lessons, a student may have assistive devices or tools, a personal assistant, an interpreter, or a guide dog. It is advisable to allocate sufficient space for these purposes. Consider whether you can organize the teaching space to allow for changes in posture or even quiet movement during the lesson.

At the beginning of all courses, it is good to emphasize that we come from different backgrounds and situations, with various capabilities. We are diverse, and therefore, various ways of being are allowed and welcome during lessons as well. Additionally, it is recommended to inform the entire group about the ways of correct interaction with people who are using assistive devices:

Talk directly to the student. The interpreter merely conveys the messages.
In a group setting, address others by their names to make it easier for those using assistive devices or an interpreter to follow the conversation.
Do not approach a guide dog when it is on duty.
If you wish, when you first meet a visually impaired student, you can describe yourself. “I am N.N., the teacher of this course. I have short, medium brown hair, and I wear glasses. Today, I am wearing jeans, sneakers, and a Nirvana shirt.”

For both remote and classroom lessons, it is essential to offer tasks and materials in varied formats. This approach allows many students with sensory or other physical or motor impairments to concentrate better and participate in the teaching process. Merely following a lecture can be demanding for users of assistive devices, as well as for anyone else. Therefore, many will benefit from sufficient breaks during lessons, including students with physical or motor limitations.

REGARDING ONLINE LESSONS:

Many students with physical limitations choose remote learning to enable studying in a suitable position, changing posture flexibly, and using the assistive devices they need more easily. Some of them prefer not to keep their camera on. When organizing small group discussions, it would be good to ask, e.g. in the chat, whether there are students in the class who do not want or cannot use the camera. These students can be placed in the same group. If a student is using an interpreter during an online lesson, it is necessary to ensure that the student and the interpreter are in the same small group and that the interpreter has host rights in the online meeting.

Many students benefit from recording online lessons so they can review the lesson afterwards in case they missed something during the class or encountered technical issues with their assistive devices. Some video conferencing platforms offer live captioning services, which help students with hearing impairments, among others. There are also tools that can generate a transcription directly from a video or audio file. Automatic transcriptions must be reviewed and proofread, but they facilitate converting lectures into text-based documents.

CREATING A SELF-STUDY COURSE AND DIGITAL MATERIALS:

On an online learning platform, all materials must be in accessible formats so that screen reader programs can read them. For this, remember to create headings with heading styles, add alternative descriptive texts to all images, ensure sufficient colour contrast between the background and text, and use clear and sufficiently large fonts. Do not convey any information solely with colour highlighting as not everyone can perceive color differences.

If, for any reason, certain instructions or materials cannot be read by a screen reader, provide the same material as an audio file or lecture recording. Check the accessibility of your materials using automated checking tools provided by platforms such as Microsoft.

Interactive exercises make your materials more engaging. However, it is important to remember that not all students can use a mouse. Therefore, interactive tasks that require dragging elements on the screen, for example, are not accessible to them. In this case, a similar task should be provided in another format, for example as a text file.

AT LEAST REMEMBER THESE

Be available or at least reachable.
Split your lessons into parts with sufficient breaks in between.
Allow moving around in the classroom.
Allow switching the camera off during online classes.
Provide your teaching materials well in advance.
Check the accessibility of your materials.
Pay attention to clear interaction, addressing students, and organizing group work in a way that allows the use of assistive devices.

ADDITIONAL INFORMATION AND TIPS

At the end, we have compiled information from organizations providing additional information on this topic. Links to the material can be found in our link list on the website.

THANK YOU!

Thank you for following our presentation! We hope this was helpful, and it gave you support and tips for your future work.

This material is offered by the Special Needs group of the FINELC project 2digi2.

This text is licensed under the Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International License (CC BY-NC-SA 4.0).

ALUKSI

Tässä videossa käsittelemme sitä, miten fyysisiä, motorisia ja aistirajoitteita voi huomioida korkeakouluopetuksessa. Opettajakyselyymme vastanneista puolet oli kohdannut työssään opiskelijoita, joilla on jonkinlaisia fyysisiä, motorisia tai aistirajoitteita.

Kaikille saavutettavan opetusmateriaalin laatiminen on lakisääteistä ja siihen on toki paljon ohjeistuksia olemassa. Muistutamme tässä lyhyesti myös niistä todennäköisesti monille tutuista saavutettavuusseikoista.

MITEN FYYSISET RAJOITTEET VAIKUTTAVAT OPISKELUUN?

Opiskelijoilla voi olla monenlaisia fyysiseen toimintakykyyn liittyviä ominaisuuksia ja tilanteita, jotka vaikuttavat opiskeluun. Näitä voivat olla aistirajoitteet, hermostolliset sairaudet, liikuntarajoitteet tai vaikkapa tilapäiset urheilu- tai rasitusvammat. Opiskelijat, joilla on fyysisiä, motorisia tai aistirajoitteita, eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan erilaiset haasteet, ominaisuudet ja tilanteet vaativat tietysti erilaisia toimia opetuksessa. 2020-luvulla lienee sanomattakin selvää, että opiskelumateriaalin täytyy olla sellaisessa muodossa, että sitä pystyy käyttämään ruudunlukijan tai muiden apuvälineiden kautta tai että kuulovammainen opiskelija on oikeutettu tulkin käyttöön oppitunneilla. Kuitenkin myös esimerkiksi krooninen kipu tai hermostosairaudet, jotka eivät välttämättä näy päällepäin, voivat vaikuttaa opiskelijan toimintaan kurssilla. Opiskelijat saattavat tarvita enemmän asennon vaihdoksia, liikuskelua ja taukoja. Lisäksi kipu saattaa joskus aiheuttaa poissaoloja.

MITEN TOIMIA ENNEN KURSSIA?

Rohkaise opiskelijoita kertomaan jo ennen kurssia opiskeluunsa vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten ne vaikuttavat hänen toimintaansa. Opiskelijoilla on usein käytössään apuvälineitä ja heitä auttavia toimintamalleja. Opiskelijan on hyvä kertoa näistäkin opettajalle etukäteen. Opettajien on hyödyllistä tutustua esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmien omiin tekstinlukutyökaluihin kuten Wordin Lue ääneen -toimintoon, ja ottaa käyttöön saavutettavuuden testaustyökalut.

Jos kurssilla on etä- tai lähiopetustunteja, monet lukemisen apuvälineitä käyttävät hyötyvät siitä, että voivat tutustua kurssimateriaaleihin etukäteen. Jos opiskelija käyttää tulkkia, tulkin on saatava luentomateriaalit etukäteen, jotta hän voi valmistautua esimerkiksi käsitteistöön kunnolla.

MITEN TOIMIA KONTAKTIOPETUKSESSA?

Luokkahuoneopetuksessa opiskelijoilla saattaa olla mukana opiskelun apuvälineitä, avustaja, tulkki tai opaskoira. Näille on hyvä varata riittävästi tilaa. Pohdi, voitko järjestää opetustilaa niin, että se mahdollistaisi asentojen vaihtamisen tai vaikka rauhallisen liikuskelun opetushetken aikana.

Kaikkien kurssien alussa on hyvä sanoittaa, että tulemme tilanteeseen erilaisista taustoista ja tilanteista, monenlaisin kyvykkyyksin. Meitä on moneksi ja siksi monenlaiset olemisen tavat ovat sallittuja ja tervetulleita myös opetustilanteessa. Lisäksi on suositeltavaa tiedottaa koko ryhmää apuvälineiden käyttäjiä huomioivasta vuorovaikutuksesta, esimerkiksi seuraavasti:

Suuntaa puheesi opiskelijalle itselleen. Tulkki vain välittää viestejä.
Ryhmätilanteessa sano ääneen, ketä puhuttelet. Näin apuvälineitä tai tulkkia käyttävien on helpompi seurata keskustelua.
Vältä ylimääräistä hälinää ja yhtäaikaista puhumista ryhmätilanteessa.
Älä lähesty opaskoiraa, kun se on työtehtävissä.
Kuvaile itseäsi ensimmäisessä kohtaamisessa näkövammaisen opiskelijan kanssa esimerkiksi tähän tapaan: “Olen tämän kurssin opettaja N.N. Minulla on lyhyt, keskiruskea tukka ja käytän silmälaseja. Tänään minulla on päällä farkut, lenkkarit ja Nirvana-paita.”

Niin etä- kuin lähiopetustunnilla on tärkeää tarjota muodoltaan vaihtelevia tehtäviä ja materiaaleja. Monet opiskelijat, joilla on aisti- tai muita fyysisiä tai motorisia rajoitteita, pystyvät näin paremmin keskittymään ja osallistumaan opetukseen. Pelkkä luennon seuraaminen voi olla raskasta niin apuvälineiden käyttäjille kuin kenelle tahansa.

Useat hyötyvät opetustilanteiden riittävästä tauottamisesta. Niin myös opiskelijat, joilla on fyysisiä tai motorisia rajoitteita.

MITEN TOIMIA ERITYISESTI ETÄOPETUSTUNNEILLA?

Monet opiskelijat, joilla on fyysisiä rajoitteita, valitsevat etäopiskelun, jotta voivat opiskella heille sopivassa asennossa, vaihtaa joustavasti asentoa ja käyttää helpommin tarvitsemiaan opiskelun apuvälineitä. Osa heistä toivoo, ettei heidän tarvitsisi pitää kameraa päällä. Pienryhmäkeskusteluja järjestettäessä olisi hyvä kysyä esimerkiksi chatissä, onko tunnilla opiskelijoita, jotka eivät halua tai voi käyttää kameraa. Nämä opiskelijat voi laittaa samaan ryhmään.

Jos opiskelija käyttää tulkkia, täytyy varmistaa, että kyseinen opiskelija ja tulkki ovat samassa pienryhmässä ja että tulkilla on tehtäviensä vaatimat käyttäjäoikeudet verkkoluentoalustalla.

Useat opiskelijat hyötyvät etäopetustuntien tallentamisesta, jolloin he voivat palata tallenteeseen omalla ajallaan, jos jokin asia menee tunnilla ohi tai apuvälineissä on toimintaongelmia. Jotkin videopuheluohjelmat tarjoavat suoria tekstityspalveluita, jotka auttavat mm. kuulovammaisia opiskelijoita. On olemassa myös työkaluja, joilla saa tuotettua video- tai äänitiedostosta transkription suoraan. Automaattiset transkriptiot täytyy tietysti tarkistaa ja oikolukea jälkikäteen, mutta ne auttavat luentojen saattamisessa tekstimuotoisiksi tallenteiksi.

MITEN RAKENTAA ITSEOPISKELUKURSSI JA DIGITAALISET MATERIAALIT?

Digitaalisessa kurssityötilassa kaiken materiaalin on tietysti oltava saavutettavassa muodossa, niin että ruudunlukijaohjelma pystyy sitä lukemaan. Muista esimerkiksi luoda otsikot otsikkotyyleillä, lisätä kaikkiin kuviin vaihtoehtoinen kuvausteksti ja huolehtia riittävästä värikontrastista taustan ja tekstin välillä sekä selkeästä ja riittävän isosta fontista. Älä jätä mitään informaatiota esimerkiksi pelkän värikorostuksen varaan. Kaikki eivät voi värieroja havaita.

Jos syystä tai toisesta jokin ohjeistus tai materiaali ei ole luettavissa ruudunlukijalla, tarjoa sama materiaali puhuttuna äänitiedostoksi tai luentotallenteena. Tarkista materiaaliesi saavutettavuus esimerkiksi Microsoftin automaattisilla tarkistustyökaluilla.

Interaktiiviset tehtävätyypit elävöittävät opetustasi. On kuitenkin muistettava, että kaikki opiskelijat eivät voi käyttää hiirtä. Siksi interaktiiviset tehtävät, joihin pitää vastata esimerkiksi raahaamalla elementtejä ruudulla, eivät ole heille saavutettavia. Tällöin samansisältöinen tehtävä täytyy tarjota muussa muodossa, esimerkiksi tekstitiedostossa.

MUISTA AINAKIN NÄMÄ:

Ole tavoitettavissa.
Tauota opetustuokiosi.
Mahdollista liikuskelu luokassa.
Salli kameran sulkeminen etätunneilla.
Tarjoa opetusmateriaalisi hyvissä ajoin etukäteen.
Tarkista materiaaliesi saavutettavuus.
Kiinnitä huomiota selkeään vuorovaikutukseen, puhutteluun ja pienryhmätyön järjestämiseen niin, että apuvälineiden käyttö onnistuu.

LINKKEJÄ, LISÄTIETOA

Loppuun olemme koonneet muutamia toimijoita, jotka tarjoavat lisätietoa aiheesta. Linkit materiaalin pariin löydät sivustomme linkkikoosteesta.

Kiitos, kun katsoit tai kuuntelit. Tämän materiaalin tarjoaa FINELCin 2digi2-hankkeen Special Needs -ryhmä.

Tämä teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla (CC BY-NC-SA 4.0).

I den här videon diskuterar vi hur man kan beakta fysisk eller motorisk funktionsnedsättning eller hörsel- och synnedsättning i undervisning vid universitet och högskolor. Hälften av lärarna som svarade på vår enkät hade mött studenter som har någon form av fysisk eller motorisk nedsättning eller studenter med hörsel- och synnedsättning.

Att skapa undervisningsmaterial som är tillgängligt för alla är lagstadgat och det finns många olika riktlinjer och instruktioner för att göra sådant material. Vi påminner här kort om olika tillgänglighetsaspekter som förmodligen är bekanta för många.

HUR INVERKAR FYSISKA OCH MOTORISKA FUNKTIONSNEDSÄTTNINGAR PÅ STUDIER?

Studenter kan ha olika fysiska funktionsnedsättningar eller de kan vara i en sådan situation som påverkar studierna. Det kan vara fråga om nedsatt syn eller hörsel, neurologiska sjukdomar, rörelsenedsättning eller tillfälliga idrotts- eller överansträngningsskador. Studenter med fysisk eller motorisk nedsättning eller med nedsatt syn eller hörsel utgör inte en enhetlig grupp utan olika utmaningar eller egenskaper och situationer kräver olika åtgärder i undervisningen. På 2020-talet är det en självklarhet att undervisningsmaterialet måste vara utformat så att det kan användas med skärmläsare eller andra hjälpmedel. En student med nedsatt hörsel ska också ha rätt att använda tolk under lektionerna. Även kronisk smärta eller neurologiska sjukdomar som inte nödvändigtvis syns utåt kan inverka på hur studenten fungerar på kursen. Det kan hända att studenten behöver ändra sin ställning, röra på sig mer eller behöver ta pauser. Dessutom kan smärtan i och för sig vara orsaken till studenternas frånvaro.

HUR KAN DU SOM LÄRARE TA HÄNSYN TILL DESSA BEGRÄNSNINGAR?

Uppmuntra studenterna att tala om olika faktorer som påverkar studierna redan innan kursen inleds. Studenter har ofta tillgång till olika hjälpmedel eller de har utvecklat olika strategier och metoder som hjälper dem. Det är bra om läraren blir medveten om dessa i förväg. Det är således nyttigt att du som lärare bekantar dig med funktioner som finns i textbehandlingsprogram, såsom till exempel Läs upp-funktionen i Word. Det lönar sig även att använda verktyg med hjälp av vilka man kan testa materialets tillgänglighet.

Om kursen består av distans- eller närundervisning har många som använder läshjälpmedel nytta av att de kan bekanta sig med kursmaterialet i förväg. Om en student använder tolk bör tolken få tillgång till föreläsningsmaterialen på förhand så att hen kan förbereda sig ordentligt och ta reda på begrepp och termer.

VÄRT ATT BEAKTA I KONTAKTUNDERVISNING

I klassrumsundervisning kan studenter ha med sig hjälpmedel, assistent, tolk eller ledarhund. Det är bra att reservera tillräckligt med utrymme för de här. Fundera på om du kan ordna klassrummet så att det gör det möjligt för studenten att ändra ställning eller till exempel röra på sig under lektionen.

I början av varje kurs är det nyttigt att påminna studenter om att vi alla har olika bakgrund, att vår situation är olik och att vi har olika förmågor och kunskaper. Vi är av många olika typer och därför är varje student välkommen till kursen såsom hen är. Dessutom lönar det sig att informera hela gruppen om en sådan interaktion som beaktar även personer med olika nedsättningar. Detta kan du som lärare göra till exempel på följande sätt:

Tala direkt till studenten med funktionsnedsättning, inte till tolken. Tolkens roll är att förmedla meddelanden.
Säg högt vem du pratar med i gruppsituationer. På så sätt är det lättare för den som använder hjälpmedel eller tolk att följa med diskussionen.
Undvik onödigt buller och att alla talar samtidigt i gruppsituationer.
Stör inte ledarhunden när den arbetar.
Beskriv dig själv i det första mötet med en student med nedsatt syn. Detta kan du göra till exempel på följande sätt: ”Jag heter N.N. och jag är läraren för den här kursen. Jag har kort mellanbrunt hår och jag bär glasögon. Idag har jag på mig jeans, sneakers och en Nirvana-tröja.”

Såväl i distans- som i kontaktundervisning är det viktigt att erbjuda varierande uppgifter och material. Många studenter med hörsel- och synnedsättning eller med fysisk eller motorisk nedsättning kan på så sätt koncentrera sig bättre eller delta bättre i undervisningen. Att endast följa med en föreläsning kan vara påfrestande både för dem som använder hjälpmedel och också för många andra.

Många gynnas av att det hålls tillräckligt med pauser i undervisningen. Detta stämmer även för studenter med fysiska och motoriska begränsningar.

VÄRT ATT BEAKTA I DISTANSUNDERVISNING

Många studenter med funktionsnedsättning väljer distansstudier för att de kan studera i bekväm ställning och byta ställning vid behov eller att de lättare kan använda de hjälpmedel som de behöver. En del av dem önskar att de inte behöver ha kameran på. I fråga om smågruppsdiskussioner är det således bra att fråga till exempel i chatten om det finns någon i gruppen som inte vill eller kan använda kameran. De här studenterna kan då placeras i samma grupp.

Om en student använder sig av en tolk måste man se till att studenten och tolken är i samma grupp. Man ska även se till att tolken har de användarrättigheter på kursplattformen som hen behöver för att kunna utföra sin uppgift.

Många studenter har nytta av att lektioner på distans spelas in. På så sätt kan de se på inspelningen senare om de missade något på lektionen eller om hjälpmedlen inte fungerade. Några videosamtalsprogram erbjuder direkt textningstjänst som hjälper bland annat studenter med nedsatt hörsel. Det finns även verktyg som kan användas för att skapa en transkription direkt från en video- eller ljudfil. Automatiska transkriptioner måste förstås granskas och korrekturläsas efteråt men de kan underlätta processen med att omvandla föreläsningar till textbaserade inspelningar.

HUR SKAPA EN SJÄLVSTUDIEKURS OCH DIGITALT MATERIAL?

I en digital kursmiljö måste allt material naturligtvis vara tillgängligt så att det kan läsas med hjälp av en skärmläsare. Kom ihåg att skapa rubriker med rubrikstilar, lägga till alternativ text till alla bilder och se till att det finns en tillräcklig kontrast mellan bakgrund och text och att texten är tillräckligt tydlig och stor. Lita inte enbart på färgmarkeringar när du förmedlar information. Alla kan inte uppfatta färgskillnader.

Om något material inte kan läsas med en skärmläsare lönar det sig att erbjuda samma material som en talad ljudfil eller som en inspelad föreläsning. Kontrollera med hjälp av Microsofts automatiska kontrollverktyg om ditt material är tillgängligt.

Interaktiva uppgifter är bra för att göra undervisningen mer engagerande. Kom dock ihåg att alla studenter inte kan använda en mus. Därför är sådana interaktiva uppgifter otillgängliga som kräver att man svarar genom att dra och släppa objekt på skärmen. I sådana fall måste interaktiva uppgifter erbjudas i ett annat format för studenter med funktionsnedsättning, till exempel i textformat.

KOM IHÅG ÅTMINSTONE DE HÄR

Var anträffbar.
Ta pauser under lektionerna.
Gör det möjligt för studenterna att de kan röra på sig i klassrummet.
Låt studenten ha kameran avstängd i distansundervisning om hen så önskar.
Låt allt undervisningsmaterial vara tillgängligt i god tid på förhand.
Kontrollera tillgängligheten i ditt material.
Var tydlig i all interaktion. Vänd dig mot den person som du talar till och ordna smågruppsarbete på ett sådant sätt som möjliggör användningen av hjälpmedel.