Additional material and links

Tähän olemme koonneet linkkejä, joista löytyy lisätietoa käsittelemistämme teemoista. Linkit vievät lisätietoa tarjoavien toimijoiden ja yhdistysten sivuille. Osan linkeistä olemme saaneet yhteistyökumppaneiltamme MOVIsta eli Jyväskylän yliopiston Monikielisen viestinnän keskuksesta. Listamme alussa on kooste opiskelijoiden mainitsemista vinkeistä ja tukimuodoista. 

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN TUEKSI 

KESKITTYMISEN JA TARKKAAVUUDEN TUEKSI 

SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUEKSI 

MIELEN HYVINVOINNIN TUEKSI 

FYYSISTEN, MOTORISTEN JA AISTIRAJOITTEIDEN HUOMIOIMINEN 

Saavutettavuuskortit

These accessibility cards highlight some challenging situations described by
students who have encountered these during their studies, as well as the
students’ suggestions for improving the situations.

The accessibility cards can be used for organising a workshop or, for example,
as part of a development day. The cards are in printable format, i.e. suitable
for use when participants are in the same physical space. It is naturally also
possible to use these in a virtual meeting through Zoom or Teams. In this case,
you can, for example, create a slide show of the situations and show them for
discussion one by one.

The cards are divided into four categories:

  1. Reading and writing difficulties
  2. Attention problems.
  3. Anxiety, mental health issues, autism spectrum.
  4. Physical limitations.

Instructions – accessibility cards

Accessibility cards

Ohjeet – Saavutettavuuskortit

Saavutettavuuskortit

Instruktioner – Kort diskutera tillganglighetsfragor

Kort diskutera tillganglighetsfragor

MOVI:n tukipaketit eri aiheisiin

  • Ennen opintojakson alkua lähetä kannustava viesti “Jos sinulla on erityistarpeita, ole yhteydessä” (sähköposti/kysely) sekä keskustele asiasta myös opintojakson alussa. 
  • Kerro, miten olet tavoitettavissa. 
  • Muista ohjauksellinen työote: opiskelijan tarve tulla kohdatuksi, kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi: 
    • myötätuntoisuus ja kannustaminen 
    • kuulumisten kysely kaikilta opiskelijoilta 
    • erilaisuuden salliminen ja hyväksyminen 
  • Normaalin vuorovaikutuksen keinot riittävät puheeksi ottamisessa: 
    • ”Olen miettinyt, miten jakselet..” 
  • Muista oma roolisi ohjaajana 
    • ”Opettajana/ohjaajana voin auttaa sinua tässä…” 
  • Muista kuitenkin opiskelijan yksityisyyden kunnioitus:  
    • opiskelija päättää itse, mitä yksityiselämän asioita hän tuo esille.  
  • Kysy opiskelijalta, miten voisit parhaiten tukea hänen oppimistaan.  
  • Ole tukena erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamisessa. 
  • Muista vertaistuen hyödyntäminen. 
  • Selkeät materiaalit, ohjeet ja tavoitteet monikanavaisesti esitettynä: kirjoitettuna, puhuttuna ja visuaalisesti. 
  • Tarjoa opetusmateriaalit ennakkoon (+ ohjeet, miten hyödyntää niitä). 
  • Jaa opetusmateriaalit sellaisessa muodossa, että opiskelija voi itse niitä muokata tarvittaessa. 
  • Jäsennä opetuksen eteneminen myös ääneen: luentokerran rakenteen avaaminen ja siirtymien sanoittaminen. 
  • Aikatauluta opintojakso selkeästi ja auta opiskelijaa tarvittaessa aikataulutuksessa (työmäärän hahmottaminen). 
  • Tarjoa selkeät ohjeet jo alussa osaamisen osoittamisen tavoista.
  • Huomioi yksilölliset tarpeet ja tilanteet:
    • Tarjoa mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia tapoja osaamisen osoittamiseen ja lähiopetukseen osallistumiseen.
  • Palastele opintojakson sisältö ja aseta välideadlinet (esitetty esim. Moodlen taulukon avulla)
    • Jousta deadlineissa tarpeen mukaan.
    • Varmista, että tehtäville on riittävästi palautusaikaa.
    • Ilmoita mahdollisista muutoksista hyvissä ajoin ja selkeästi.
  • Varmista pienryhmien toiminta.
  • Pyydä välipalautetta opintojakson aikana.
  • Varmista, että tenteissä on riittävästi aikaa.

Ahdistuneisuus voi näkyä: 

  • levottomuutena, jännittyneisyytenä, keskittymiskyvyttömyytenä 
  • väsymyksenä, 
  • sosiaalisten tilanteiden välttelynä, 
  • päätöksenteon vaikeutena, 
  • masentuneisuutena, 
  • murehtimisena, 
  • päihteiden käyttönä. 

Oireisto ei aina kuitenkaan näy päällepäin. 

Paniikkikohtauksen aikana opiskelijalla voi olla: 

  • levottomuutta, 
  • sydämentykytystä, 
  • hengenahdistusta, rintakipuja 
  • hikoilua, vapinaa, 
  • pahoinvointia, 
  • jäsenten puutumista, 
  • tukehtumisen tai kuristumisen tunnetta, 
  • sekoamisen tai kuoleman pelkoa. 

Opiskelija saattaa esimerkiksi kertoa, että ei voi hengittää tai hän saattaa rynnätä ulos luokasta. 

Vuorovaikutus ja ohjaus 

  • Keskustele opiskelijan kanssa hänen tarpeistaan. 
  • Ole ymmärtäväinen ja kuuntele opiskelijaa – usein jo kuulluksi tuleminen helpottaa. 
  • Ilmoita etukäteen, mitä opintojaksolla on tulossa.  
  • Sovi myös etukäteen, mihin kaikkeen opiskelijan olisi hyvä osallistua ja mitä hän voi jättää väliin tai suorittaa sovelletusti tai myöhemmin.   
  • Jos sosiaaliset tilanteet ahdistavat, anna opiskelijan valita ryhmäkeskusteluissa ryhmä itse. Pysyvä ja toimiva pienryhmä koko opintojakson ajan voi helpottaa tilannetta.  

Suoritukset ja arviointi 

  • Lisäaika tehtävissä tai opintojakson siirto tarvittaessa seuraavalle vuodelle. 
  • Ota tilanne huomioon (esim. ei pakko laittaa kameraa päälle). 

Voimakas ahdistuneisuus tai paniikkikohtaus 

  • Useimmiten opiskelija tietää sairastavansa paniikkihäiriötä ja tietää, miten itse voi sitä hoitaa. Mikäli tilanne on uusi, ohjaa opiskelija lääkäriin. 
  • Rauhoittele opiskelijaa. Puhu opiskelijalle rauhallisella äänellä ja kysy, millaisia tuntemuksia hänellä on. Älä kuitenkaan ruoki mahdollisia katastrofiajatuksia vaan kiinnitä mieluummin huomiota konkreettisiin asioihin, esim. hengitykseen tai ympärillä olevaan. 
  • Älä väheksy opiskelijan pelkoja tai mitätöi niitä. 
  • Olisi hyvä, jos paniikkikohtauksesta puhuttaisiin opetusryhmässä asiallisesti. Tärkeää on vähentää asiaan liittyvää häpeää ja salailua. Se ennaltaehkäisee uusia kohtauksia. Tilanne saattaa ahdistaa myös kanssaopiskelijoita, jolloin asiasta puhuminen auttaa. 
  • poissaolot tai kieltäytyminen ryhmäkeskusteluista/esityksen pitämisestä, 
  • esiintymistilanteissa tai ennen sitä havaittavissa oleva vireytyminen: punastelu, hikoilu, vapina, änkyttäminen, pahoinvointi, jopa paniikkikohtaus, 
  • keskittymisvaikeudet, 
  • stressaantuneisuus, 
  • ahdistuneisuus. 

Vuorovaikutus ja ohjaus 

  • Jos olet tietoinen ennen opetuksen alkua opiskelijan haasteesta, kysy minkä asteisesta jännittämisestä tai sosiaalisten tilanteiden pelosta on kyse. Voiko hän osallistua tavalliseen luokkaopetukseen? Tarvitseeko hän erityisjärjestelyitä tai olisiko opintojaksoa hyvä räätälöidä? 
  • Ole ymmärtäväinen. 
  • Laadi yhdessä opiskelijan kanssa jo opintojakson alussa suunnitelma esiintymistehtäviä varten. 
  • Jaa opintojakson materiaalit etukäteen, jotta opiskelija voi valmistautua esim. ryhmäkeskusteluihin. 
  • Laadi kurssisi eteneminen vähitellen esiintymiseen totuttavaksi, mikäli mahdollista; korosta kurssitehtävien tarkoitusta ja harjoitusluonnetta. 
    • Tuo selvästi esille, mistä harjoituksissa annetaan palautetta (palautekohteet) ja ohjaa rakentavuuteen palautevuorovaikutuksessa (arvostava ja ystävällinen suhtautuminen). Tämä tukee luottamusta ja turvallisuutta. 
  • Puhu kurssilla jännittämisestä yleisesti: 
    • Ota esiin, että jännittäminen on osa elämää (“normaalia”) ja kaikki jännitämme vaativaksi kokemassamme tilanteessa: lievät sosiaalisten tilanteiden pelot ovat hyvinkin yleisiä, ainakin joka viides aikuinen jännittää julkista esiintymistä. 
    • Teetä koko ryhmällä pari-/ryhmätyö ”Voiko ongelmaksi /vai haasteeksi koettu jännittäminen tulla esille tällä kurssilla? Miten voimme yhdessä helpottaa tilannetta?” 
    • Tuo esille, että kaikki ovat vastuussa siitä, että ryhmässä on riittävän turvallinen ja ystävällinen ilmapiiri. 
  • Vertaistuki: oma pienryhmänsä jännittäjille. Samassa tutussa ryhmässä toimiminen voi lieventää jännittämistä.  

Suoritukset ja arviointi

  • erilaisten suoritustapojen tarjoaminen (esim. ryhmäkeskustelun sijaan keskustelu kahdestaan opettajan kanssa tai pienryhmässä, esityksen videointi, osallistuminen kirjoittamalla, esim. chatilla, puhumisen sijaan,) 
  • muistiinpanojen tai muiden apukeinojen salliminen esiintymistilanteissa 
  • muiden kielten apuna käyttö. 
  • muiden ryhmäläisten tuki. 

Tarkkaamattomuus voi näkyä vaikeuksina: 

  • suorittaa opintojakso loppuun, 
  • aloittaa ja saattaa tehtäviä valmiiksi, 
  • keskittymisessä, 
  • huolellisuudessa, 
  • kuuntelemisessa tai ohjeiden noudattamisessa, 
  • hahmottamisessa, 
  • muistamisessa, 
  • lukemisessa, 
  • kirjoittamisessa, 
  • omatoimisesti opiskelusuunnitelman tekemisessä ja sen mukaan etenemisessä, 
  • tehtävien tekoon tarvittavan ajan hahmottamisessa, 
  • pitkäjänteisyydessä. 

Yliaktiivisuus ja impulsiivisuus voivat ilmetä: 

  • mielialojen ja tunnetilojen nopeana vaihteluna, 
  • välittöminä reaktioina, toimimisena ennen kuin ehtii ajatella, 
  • vaikeutena odottaa vuoroaan, 
  • vastaamisena ennen kuin on kunnolla ehditty kysyä, 
  • keskeyttämisinä. 

Vuorovaikutus ja ohjaus 

  • Esitä asiat kirjallisesti ja suullisesti, visuaalisesti sekä näyttämällä tai tekemällä. 
  • Tarjoa selkeät ja tarkat tiedot opintojakson rakenteesta, keskeisistä päivämääristä, suoritusvaatimuksista sekä käytännön järjestelyistä. 
  • Käy opiskeluun liittyvät ohjeet ja toimintatavat läpi opiskelijan kanssa tarvittaessa erikseen. 
  • Kerro selkeästi luentojen ja opintojaksojen keskeisimmät asiat, jotta opiskelija voi keskittyä olennaiseen. 
  • Ohjaa ja tue opiskelijaa säännöllisesti opiskelusuunnitelman teossa ja seurannassa. 
  • Ohjaa opiskelijaa hyödyntämään lukujärjestystä, kalenteria, muistivihkoa ja matkapuhelimen ajanhallintatoimintoja muistamisen ja suunnittelun tukena. 
  • Ohjaa ja kannusta opiskelijaa kehittämään opiskelutaitojaan ja tarvittaessa kielitaitoaan. 
  • Älä ota opiskelijan harkitsematonta ilmaisua henkilökohtaisesti – tarkenna ja selvennä asioita rakentavalla tavalla. 
  • Mikäli opiskelija keskeyttää sinut jatkuvilla kysymyksillä, pyydä häntä kirjaamaan mieleen tulevat asiat ja palaa niihin myöhemmin. 
  • Jos opiskelija juuttuu johonkin asiaan, auta häntä siirtymään asiasta tai tehtävästä seuraavaan. 
  • Anna välitöntä kannustavaa ja arvostavaa palautetta, rohkaise ja motivoi. 

Oppitunti ja luento 

  • Opiskelija voi häiriintyä herkästi ympäristön tavallisistakin ärsykkeistä, joten niiden minimoiminen ja rauhallinen istumapaikka auttavat keskittymään. Tarkkaavuutta ja keskittymistä saattavat haitata esimerkiksi visuaalisesti levoton ympäristö, suuret opiskelijaryhmät, melu, väärä lämpötila tai voimakkaat tuoksut.  

Voit edistää oppimista ja ylläpitää tarkkaavuutta monin tavoin: 

  • Toimita luentorunko ja kirjallinen materiaali etukäteen. 
  • Anna opiskelijan valita itselleen sopiva istumapaikka luokkahuoneessa. 
  • Kiinnitä opiskelijan huomio aloitettavan aiheen käsittelyyn. 
  • Puhu selkeästi ja rauhallisesti yksi asia kerrallaan. 
  • Käy esityksen alussa läpi sisällön pääasiat. Suunnittele pidempiin esityksiin taukoja. 
  • Salli vireyttä tukeva pieni liikehdintä. 
  • Salli opiskelua tukevien apuvälineiden käyttäminen (esim. vastamelukuulokkeet) sekä ääni- ja kuvatallenteiden tekeminen opiskelukäyttöön. 
  • Havainnollista ja käytä monipuolisia oppimateriaaleja. 
  • Pilko ja rytmitä laajat tehtävät pienempiin osatehtäviin ja esitä ne selkeästi. 
  • Pilko myös koko opintojakso sopiviksi välietapeiksi. 
  • Kysy opiskelijalta, millainen oppimateriaali ja työskentely tukevat hänen oppimistaan. Esimerkiksi ryhmätyöskentely ja keskusteleminen voivat helpottaa asioiden käsittelyä ja oppimista. Tai olisiko opiskelijan helpompi työskennellä etänä esim. kotoaan? 
  • Opiskelija voi halutessaan kokeilla pomodoro-ajanhallintatekniikkaa. 

Suoritukset ja arviointi 

  • Ilmoita hyvissä ajoin tentteihin opiskeltavat aineistot. 
  • Tiedota mahdollisimman varhain, millaisia vaihtoehtoja osaamisen osoittamiseksi on käytettävissä. 
  • Sovi mahdollisesta lisäajasta oppimistehtäville.  

Tenteissä on hyvä huomioida: 

  • tenttiajan ja ohjeiden selkeä tiedottaminen ja tarvittaessa lisäajasta sopiminen 
  • mahdollisuus käyttää apuvälineitä kuten tietokonetta tekstinkäsittelyohjelmineen 
  • rauhallinen ympäristö, tarvittaessa korvatulpat tai vastamelukuulokkeet 
  • mahdollisuus pitää pieniä liikkumistaukoja, jotka helpottavat sopivan vireystason ylläpitämistä 
  • sisällön osaamista arvioivissa tehtävissä mahdollisuus arviointiin, jossa kirjoitusvirheet eivät vaikuta tulosta alentavasti. 

Vuorovaikutus ja ohjaus 

  • Kiinnitä huomiota opetustilan valintaan ja ryhmän kokoon: huonokuuloisen opiskelijan opiskelua hankaloittavat suuret opetusryhmät, taustahäly ja kaikuisat luentosalit. 
  • Opetustiloissa tulisi olla ryhmäkuuntelulaitteet tai induktiosilmukka ja mikrofoni, jota käytetään aina kun se on mahdollista. Opetustiloissa tulee olla myös hyvä valaistus. 
  • Keskustele opiskelijan kanssa etukäteen, miten tämä voisi osallistua pienryhmäkeskusteluihin (esim. apulaitteet, olla lähellä toisia, muut apukeinot: esim. kirjoittaa chattiin). 
  • Salli apuvälineet. 
  • Jaa opetusmateriaalit etukäteen. 
  • Jos käytät opetusvideoita, niissä on hyvä olla tekstitys. 
  • Mikäli viittomakielinen tulkkaus on tarpeen:  
    • Ota huomioon, että opiskelija tarvitsee aikaa sekä tulkkauksen että puheenvuoron käyttäjän seuraamiseen.  
    • Kohdista aina puheesi opiskelijalle, älä tulkille. 
  • Anna opiskelijan valita itselleen sopivin istumapaikka luokassa (heikko kuulo -> istumaan opettajan lähelle). 
  • Varmista, että opiskelija näkee kasvosi. 
  • Puhu selkeästi. 
  • Havainnollista pelkän puhumisen sijaan (esim. visuaalisuus ja asioiden näyttäminen). 

Suoritukset ja arviointi 

  • vaihtoehtoiset suoritusmenetelmät 
  • tulkkauksen järjestäminen
  • Kirjoitusvirheinä, esim. kirjainten sekoittumisena, 
  • vaikeutena ymmärtää luettua tai kuultua tekstiä, 
  • lukemisen hitautena, 
  • vaikeuksina vieraiden kielten oppimisessa (esim. lukemisessa, tuottamisessa ja oikeinkuulemisessa), 
  • motivaatio-ongelmina: lukeminen/kirjoittaminen/kuunteleminen työlästä, 
  • keskittymisongelmina, 
  • ajan hahmottamisen ongelmina. 

Opetustilanteet, vuorovaikutus ja ohjaus

  • Jaa materiaalit etukäteen.
  • Havainnollista monipuolisesti ja anna esimerkkejä.
  • Anna yksinkertaiset, selkeät ohjeet.
  • Puhu rauhallisesti.
  • Käytä isoja ja selkeitä fontteja (esim. Times New Roman, Arial (https://papunet.net/saavutettavuus/ohjeita-ja-oppaita/saavutettavien-verkkosivujen-suunnitteluopas/tekstin-koko-ja-kirjasintyyppi/ )).
  • Suosi selkeitä kontrasteja tekstin taustavärin ja tekstin kanssa (esim. valkoinen tausta ja musta teksti).
  • Salli tunneilla apuvälineiden käyttö (tietokone, erilaiset nauhurit, kuva- ja äänitallenteet).
    • Opiskelija voi haluta nauhoittaa opettajan puhetta, sillä kuunteleminen on usein opiskelijalle helpompaa kuin muistiinpanojen lukeminen.
  • Voit tehdä luentojen sisällöstä visuaalisesti aina samanlaiset tiivistelmät – tämä auttaa kaikkia opiskelijoita.
  • Älä pakota opiskelijaa lukemaan ääneen tai kirjoittamaan esim. valkotaululle.

Suoritukset ja arviointi

  • Tarjoa lisäaikaa tenttiin.
  • Tarjoa vaihtoehtoisia suorittamistapoja (esim. suullisesti kirjallisen tentin sijaan, tekstin kuuntelu lukemisen sijaan).
  • Anna tehtävistä palautetta yleisellä tasolla, älä takerru esim. kirjoitusvirheisiin.

Vuorovaikutus ja ohjaus 

  • Keskustele opiskelijan tarpeista etukäteen. 
  • Tarkista opetusmateriaalien saavutettavuus. 
  • Käytä isoja ja selkeitä fontteja. 
  • Jaa materiaalit etukäteen. 
  • Salli apuvälineet. 
  • Anna lisäaikaa tehtäviin. 
  • Anna opiskelijalle selkeät ohjeet liikkumisen helpottamiseksi ja tilojen löytämiseksi tai opasta hänet perille. 
    • Opastaessasi tarjoa näkövammaiselle ihmiselle kyynärvartesi ja kulje edellä. 
    • Käytä neuvoessasi täsmällisiä ilmauksia kuten oikealla, vasemmalla tms. 
    • Jos näkövammaisella on mukanaan opaskoira, älä häiritse sitä, äläkä huomioi sitä millään tavoin. 
  • Hyvä opiskelutila on selkeä ja hyvin valaistu. 
    • Pidä kulkuväylät vapaina. 
    • Anna opiskelijan valita itselleen sopivin paikka luokassa (heikko näkö -> istuminen edessä). 
  • Puhu ja ohjeista selkeästi. Kerro esimerkiksi diojen olennaiset seikat ääneen. 
  • Puhuttele näkövammaista ihmistä, älä avustajaa tai opaskoiraa. 
  • Jos opiskelija on sokea, puhuttele häntä nimeltä tai kosketa kevyesti olkavarteen, jotta hän tietää sinun puhuvan juuri hänelle. 
  • Kerro, kuka olet. Kun poistut keskustelusta, kerro, että lähdet.  

Suoritukset ja arviointi 

  • vaihtoehtoiset suoritusmenetelmät 
  • lisäaika.