YLEISTÄ MIELEN HYVINVOINTIIN JA PAHOINVOINTIIN LIITTYEN

Opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Korona-ajan etäopetus oli monelle opiskelijalle vaikeaa aikaa. Itsenäinen opiskelu, eristäytyminen ja sitä kautta kaverisuhteiden hiipuminen on johtanut monen opiskelijan kohdalla ahdistuneisuuteen ja yksinäisyyteen. Myös esimerkiksi kasvaneet paineet opinnoissa suoriutumisesta sekä nykyajalle tyypillinen sirpaleisuus voivat aiheuttaa opiskelijoissa uupumusta, ja yhä useampi opiskelija potee myös masennusta. Kyselytutkimuksemme opiskelijoille ei varsinaisesti kartoittanut mielenterveyden haasteita, mutta opettajahaastatteluissa teema nousi esille. Muissa aineistoissa esim. masennusta on todettu 13 %:lla ja psyykkistä kuormittumista peräti 35 %:lla korkeakouluopiskelijoista (THL 2021).

Tässä esityksessä puhumme yleisesti opiskelijoiden mielenterveysongelmista tai mielen hyvinvoinnin haasteista. Tässä haluamme kuitenkin muistuttaa, että opettajan on huolehdittava myös omasta hyvinvoinnistaan. On siis tärkeää, että opettaja tuntee oman oppilaitoksensa opiskelijoille tarkoitetut tukitoimet, ja osaa tarvittaessa ohjata opiskelijan tuen ääreen.

Masennuksen ja muidenkin mielenterveysongelmien diagnosointi voi olla vaikeaa, ja voi myös olla niin, että henkilö ei halua, uskalla tai osaa hakea apua, tai hän ei saa apua, vaikka yrittäisikin sitä hakea.

Mistä opettaja voi tietää, että opiskelijalla on mielen hyvinvoinnin haasteita?

MITEN MIELENTERVEYDEN ONGELMAT VOIVAT VAIKUTTAA OPISKELUUN?

Opiskelijoiden mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa opiskeluun monella tapaa. Ne voivat ilmetä alisuoriutumisena, mutta myös ylisuoriutumisena. Aktiivisenkin opiskelijan mielenterveyden tila voi olla heikko, mutta hän voi peittää sen olemalla supersuoriutuja.

Useimmiten mielenterveyden haasteet kuitenkin näkyvät alisuoriutumisena. Opiskelijalle voi kertyä paljon poissaoloja ja tehtävät voivat jäädä palauttamatta.

Opiskelija voi kokea turhautumista ja hän voi käyttäytyä jopa aggressiivisesti. Oppitunneilla opiskelija voi saada esim. raivokohtauksia. On ymmärrettävää, että tällainen käytös vaikuttaa koko ryhmään ja ryhmän työskentelyyn, ja siksi asiaa pitää käsitellä opiskelijan kanssa.

MITÄ OPISKELIJAT TOIVOVAT?

Opiskelijakyselymme avoimissa vastauksissa opiskelijat esittivät monenlaisia toiveita kuormituksensa vähentämiseksi ja hyvinvointinsa tukemiseksi. He toivovat, että opettaja joustaisi tarvittaessa kurssisuoritusten ja tehtävien palautusaikojen kanssa. He kertoivat, että kurssin aikana saatu kannustava palaute motivoi heitä tekemään tehtäviä huolella. Palaute kertoo siitä, että opettaja on kiinnostunut tehtävien edistymisestä. Muutenkin opiskelijat toivovat, että opettaja olisi kurssin aikana helposti tavoitettavissa.  

Tehtävien tekemistä helpottavat opiskelijoiden mukaan myös mallivastaukset, jotka auttavat opiskelijoita hahmottamaan, mitä heiltä odotetaan kussakin tehtävässä.  

Etätunneilla opiskelijat tekisivät mieluusti osallistavia tehtäviä, keskustelisivat ja esittäisivät kysymyksiä. Muutoin itsenäisesti katsottava, nauhoitettu luento olisi toivottavampi. Opiskelijat peräänkuuluttivat mahdollisuuksia pienryhmätapaamisiin myös etäkursseilla. Vertaistuki ja yhteisöllisyyden kokemukset ovat jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta monille tärkeitä tekijöitä.

Kyselyssämme eräs vastaajista toivoi, että yhteinen aika käytettäisiin viisaasti. Tällöin tulisi välttää ryhmätapaamisissa sellaisia tehtäviä, jotka opiskelijat voisivat tehdä itsenäisesti. Tällaisia ovat mm. jonkin materiaalin lukeminen, videon katsominen jne. Toisaalta joidenkin opiskelijoiden on haastavaa saada itsenäisiä lukemistehtäviä tehtyä, jolloin on nimenomaan tarpeen käyttää aikaa niihin tunnilla. Samat toimintatavat eivät siis palvele kaikkia. Tämän vuoksi onkin hyvä, että saman kurssin sisälläkin käytämme erilaisia opiskelumetodeja. 

Mitä opettaja voi sitten tehdä opiskelijoiden mielenterveyden tukemiseksi?

MITÄ OPETTAJA VOI TEHDÄ?

Opiskelijoiden kohtaamisessa luottamuksellisen ilmapiirin luominen on ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijoiden kommenteissa nousi esille se, että opettajan kertomat omat kokemukset ja kommellukset ja esim. perheeseen tai vapaa-aikaan liittyvät asiat luovat osaltaan luottamuksellista ilmapiiriä opiskelijan ja opettajan ja koko ryhmän välille.

Kun opiskelija saa tuntea olonsa turvalliseksi, hänen on myös helpompi ottaa esille asioita, jotka ovat hänelle haastavia.

Opettaja voi jo ennen kurssin alkua lähettää kyselyn opiskelijoille, ja pyytää siinä heitä joko kertomaan mahdollisista haasteistaan tai ottamaan yhteyttä esim. sähköpostitse.

Kurssin kuluessa, tuntien aikana ja tuntien jälkeen opettaja voi olla tavoitettavissa niin, että opiskelija voi jäädä juttelemaan asioistaan, joko opetustilaan tai etäopetussessioon. Usein jo se, että saa sanottua, kerrottua asioista, ja se, että joku kuuntelee, auttaa opiskelijaa.

Jos keskusteluyhteys aukeaa, opettaja voi auttaa opiskelijaa esim. aikataulujen laatimisessa ja tehtävien pilkkomisessa pienempiin kokonaisuuksiin. Palaute on opiskelijoille tärkeää eli sitä tulisi antaa useasti, ja kannustavasti.

MUISTA AINAKIN NÄMÄ​

Mielen hyvinvointia voi siis edistää pienin keinoin omalla toiminnallaan ja esimerkillään. Muista siis nämä asiat, kun kohtaat opiskelijoita

• Ole läsnä ja tavoitettavissa
• Anna opiskelijalle mahdollisuus ottaa yhteyttä sinuun.
• Anna opiskelijalle riittävästi aikaa, ja jousta tarvittaessa.
• Julkaise materiaalit etukäteen kurssialustalla.
• Anna selkeät ja yksinkertaistetut ohjeet tehtäviin ja kurssin kulkuun.

LISÄTIETOA

Tähän loppuun olemme koonneet lisätietoa tarjoavia toimijoita. Linkit materiaalin pariin löydät sivustomme linkkikoosteesta.

KIITOS!

Kiitos, kun seurasit esitystämme, toivottavasti sait siitä apua ja tukea ja vinkkejä omaan työhösi. Tämän materiaalin tarjoaa FINELCin 2digi2-hankkeen Special Needs -ryhmä.

Tämä teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla (CC BY-NC-SA 4.0).