What are special needs?
TEXT EQUIVALENT FOR THE VIDEO “START HERE” / “ALOITA TÄSTÄ”
START HERE
Hello, and welcome to see the output of the 2Digi2 – Special Needs working group! In this video, we will first go through the background, goals and results of our work. After that, we’ll share some general facts about supporting students in online learning. Finally, we’ll take a closer look at what else you can find on this Special Needs subsite to help you. But first, let’s meet our team.
OUR TEAM
Our working group consists of nine members from seven different universities. Namely, Riikka Halonen and Lauri Tolkki from University of Eastern Finland, Sirpa Heino from University of Vaasa, Olesia Kullberg from LAB University of Applied Sciences, Laura Lehtinen from University of the Arts Helsinki, Signe-Anita Lindgren and Jaana Suviniitty from Aalto University, Martti Mäkinen from Hanken School of Economics, and Laura Senni from University of Lapland. In addition to the working group, we have received expert support from ESOK – the Association of Diverse Learners and the staff of MOVI – the Centre for Multilingual Academic Communication at University of Jyväskylä, among others. Numerous teachers and students who have participated in our work in various ways during the project have also played an important role.
Thank you everyone!
STARTING POINTS AND OBJECTIVES OF OUR WORK
When preparing the 2Digi2 project, accessibility and supporting different learners in the online environment were identified as important focus areas. The members of our working group have first-hand experience of the challenges related to the topic, and together we wanted to build information and support materials aimed specifically at teachers of languages and communication. We wanted to bring together already known issues and forms of support, and to investigate challenges specifically related to digital education and their possible solutions. Digitality is naturally also present in classrooms, and it is useful to consider these issues even if online teaching is not part of your everyday life.
Although the name of our working group still reflects special needs, we strive to think of teaching and learning as inclusive for all. Well-prepared and carefully thought-out digital language and communication teaching can be suitable for almost every student as such, eliminating the need to spend extra time and energy adapting teaching during the course.
ACHIEVEMENTS OF THE PROJECT
At the beginning of the project, we focused on existing guidelines and available information. Although the challenges of learning are the same for all, it turned out that there were significant differences in the guidelines and practices of universities, and finding information can be difficult – especially for students who for one reason or another do not find it easy to navigate the internet. The role of the teacher and guidance is thus emphasized, and you should also find out about the instructions given by your own university.
As we wanted to know how this is reflected in the teaching and studying of languages and communication, we collected information from students and teachers through surveys, interviews and workshops. For the workshops, we created discussion cards with genuine challenges faced by the student and suggested solutions. These cards can be downloaded for your use on this website. Of course, you can think about the questions just by yourself, but you will get the best benefit when you work on the matter together with your colleagues.
TEACHER SURVEY RESULTS
A total of 99 teachers responded to our teacher survey, and almost all of them had encountered special needs students. In the case of online teaching, the number is slightly lower, which may be due to the fact that not all special needs are visible in online teaching. Considering the prevalence of the issue, it was somewhat surprising how many felt that they did not know who to ask for help or where to find information. However, this result encouraged us in our work, and we hope that we can now provide this help and information.
RESULTS OF A STUDENT SURVEY (1)
A total of 172 students responded to our student survey, and about a third of them had experienced learning challenges during their higher education studies. However, only a small number of them had applied for individual arrangements to support them.
RESULTS OF THE STUDENT SURVEY (2)
Of the factors affecting studying, the respondents named attention and concentration challenges as the most common. This was the case for 18 per cent. Dyslexia, typically reported as the most common among higher education students, was the second most common in this dataset, at 14%, and challenges in social interaction the third most common, at 12%. We received 215 responses from 172 respondents, meaning that many of them had more than one difficulty to face. Thus, according to the results of our survey, if a student has one learning challenge, the chance of another or more challenges is up to 48%.
RESULTS OF THE STUDENT SURVEY (3)
An interesting observation was that more than half of the respondents had faced challenges in the digital learning environment – that is, even students who do not otherwise have actual learning difficulties. The Centre for Multilingual Communication MOVI at the University of Jyväskylä has compiled challenges related to online teaching and their solutions. We will next consider some examples. You can find more material produced by MOVI in the extra materials section of these pages. You can also explore the results of the 2Digi2 project’s Relationship Building working group, which supports the building of interaction in learning environments.
CHALLENGES OF DISTANCE LEARNING
In distance learning, students do not receive support and guidance from teachers as easily as in contact teaching. The situation will be easier if you consciously increase the amount of interaction in your teaching group, both among students and between teacher and students. To help students know what to do, create particularly clear instructions and schedules and remind them of assignment deadlines. Also tell students how and when you will be available to meet them.
In distance learning, students do not necessarily feel that they belong to any group or community. Here, too, conscious increase of interaction helps. You should remember that the particular course you are teaching may be a very meaningful community for someone – it is worth cherishing. Also encourage students to meet each other in small group meetings or informal study groups.
In distance learning, committing to completing a course can also be challenging. Try to establish personal contact with students. Ask how they’re doing and give personal feedback; try to involve everyone in the discussions. Distance learning is also stressful, so try to lighten it by taking breaks and offering variety.
ESOK
Special needs have previously been addressed in higher education cooperation, for example, in the ESOK and OHO! projects of the ESOK network. The guides on special needs and how to take them into account in higher education, produced as a result of the ESOK project, continue to be useful reading. The accessibility criteria for higher education institutions created in the OHO! project help to understand how complex and comprehensive accessibility is. On the pages of the projects, you can read more about the materials produced in them.
https://esok.fi/hankkeet/esok-hanke/julkaisut/oppaat (Finnish & Swedish only)
https://esok.fi/hankkeet/oho-hanke/julkaisut/saavutettavuuskriteeristo (Finnish, Swedish & English)
SUBSITE STRUCTURE
Let’s take a closer look at the structure of the Special Needs subsite. The material is divided into four sections, where you can find information and support on
- reading and writing challenges
- challenges of concentration and attention
- challenges of mental well-being, and
- physical and motor challenges
In addition, you will find additional materials and links to these themes on our website. We hope these materials are helpful to you.
We also thank our partners!
This material was produced by the Special needs team of FINELC’s 2digi2 project.
This text is licensed under Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0).
ALOITA TÄSTÄ
Hei, ja tervetuloa tutustumaan 2Digi2 – Special Needs -työryhmän tuotoksiin! Tässä videossa käymme läpi ensin työmme taustaa, tavoitteita ja tuloksia. Sen jälkeen kerromme muutamia yleisiä seikkoja opiskelijoiden tukemisesta verkko-opetuksessa. Lopuksi kerromme tarkemmin, mitä muuta tältä Special Needs -alasivustolta löydät avuksesi. Tutustutaan kuitenkin ensiksi meidän tiimiimme.
TIIMIMME
Työryhmäämme kuuluu yhdeksän jäsentä seitsemästä eri yliopistosta. Riikka Halonen ja Lauri TolkkiItä-Suomen yliopistosta, Sirpa Heino Vaasan yliopistosta, Olesia Kullberg LAB -ammattikorkeakoulusta, Laura Lehtinen Taideyliopistosta, Signe-Anita Lindgren ja Jaana Suviniitty Aalto-yliopistosta, Martti Mäkinen Hankenilta ja Laura Senni Lapin yliopistosta. Työryhmän lisäksi olemme saaneet asiantuntijatukea muun muassa Erilaisten oppijoiden liitosta ja Jyväskylän yliopiston MOVIn henkilöstöltä. Tärkeässä roolissa ovat olleet myös lukuisat opettajat ja opiskelijat, jotka ovat osallistuneet eri tavoin työskentelyymme hankkeen aikana.
Kiitos jokaiselle!
TYÖMME LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET
2Digi2-hanketta valmisteltaessa saavutettavuus ja erilaisten oppijoiden tukeminen verkkoympäristössä tunnistetiin tärkeäksi painopistealueeksi. Työryhmämme jäsenillä on omakohtaisia kokemuksia aiheeseen liittyvistä haasteista ja halusimme rakentaa yhdessä erityisesti kielten ja viestinnän opettajille suunnattua tietoa ja tukimateriaaleja. Halusimme koota yhteen jo tiedossa olevia asioita ja tukimuotoja, sekä selvittää nimenomaan digitaaliseen opetukseen liittyviä haasteita ja niiden mahdollisia ratkaisuja. Digitaalisuus on luonnollisesti läsnä myös luokkahuoneissa ja näitä asioita on hyvä pohtia, vaikka verkko-opetus ei olisikaan osa arkipäivääsi.
Vaikka työryhmämme nimessä näkyvät yhä erityistarpeet – special needs – pyrimme ajattelemaan opetusta ja oppimista kaikille soveltuvana eli inklusiivisena. Hyvin valmisteltu ja huolella mietitty digitaalinen kielten ja viestinnän opetus voi sopia sellaisenaan lähes jokaiselle opiskelijalle ja tällöin opetuksen mukauttamiseen ei tarvitse käyttää kurssin aikana ylimääräistä aikaa ja energiaa.
HANKKEESSA TEHTYÄ
Hankkeen aluksi paneuduimme olemassa oleviin ohjeistuksiin ja saatavilla olevaan tietoon. Vaikka oppimisen haasteet ovat kaikille samat, kävi ilmi, että yliopistojen ohjeistuksissa ja käytännöissä oli merkittäviäkin eroja ja tietojen löytäminen voi olla hankalaa – varsinkin opiskelijalle, jolle netissä navigointi syystä tai toisesta ei ole helppoa. Opettajan ja ohjauksen rooli siis korostuu ja sinunkin kannattaa selvittää oman yliopistosi antamat ohjeet.
Koska halusimme tietää, miten asia näyttäytyy nimenomaan kielten ja viestinnän opetuksessa ja opiskelussa, keräsimme tietoa opiskelijoilta ja opettajilta kyselyillä, haastatteluilla ja työpajoilla. Työpajoja varten loimme keskustelukortit, joissa oli aitoja opiskelijan kohtaamia haasteita, sekä niihin ehdotettuja ratkaisuja. Nämä kortit ovat ladattavissa käyttöösi tältä sivustolta. Voit pohtia kysymyksiä toki itsekin, mutta parhaan hyödyn saat, kun paneudut asiaan yhdessä kollegoidesi kanssa.
OPETTAJAKYSELYN TULOKSIA
Opettajakyselyymme vastasi 99 opettajaa ja heistä lähes jokainen oli kohdannut erityisopiskelijoita. Verkko-opetuksen kohdalla määrä on hieman pienempi, mikä voi johtua siitä, että verkko-opetuksessa kaikki erityistarpeet eivät tule näkyvästi ilmi. Asian yleisyyteen suhteutettuna oli hieman yllättävääkin, miten moni koki, ettei tiennyt, keneltä kysyä apua tai mistä löytää tietoa. Tämä tulos kuitenkin kannusti meitä työssämme ja toivomme, että voimme tätä apua ja tietoa nyt tarjota.
OPISKELIJAKYSELYN TULOKSIA (1)
Opiskelijakyselyymme vastasi 172 opiskelijaa ja heistä noin kolmannes oli kokenut oppimisen haasteita korkeakouluopinnoissaan. Kuitenkin vain pieni osa heistä oli hakenut yksilöllisiä järjestelyjä tuekseen.
OPISKELIJAKYSELYN TULOKSIA (2)
Opiskeluun vaikuttavista tekijöistä vastaajat nimesivät yleisimmäksi tarkkaavuuden ja keskittymisen haasteet. Niitä oli 18 prosentilla. Korkeakouluopiskelijoiden tyypillisesti yleisimmäksi raportoitu lukivaikeus oli tässä aineistossa toiseksi yleisin, 14 %:lla ja sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet kolmanneksi yleisin, 12 %:lla. 172 vastaajalta saimme 215 vastausta, eli monella vastaajista oli enemmän kuin yksi vaikeus haasteenaan. Kyselymme tulosten mukaan siis, jos opiskelijalla on yksi oppimisen haaste, on toisen tai useamman haasteen mahdollisuus jopa 48 %.
OPISKELIJAKYSELYN TULOKSIA (3)
Kiinnostava havainto oli se, että digitaalisessa oppimisympäristössä haasteita oli kohdannut yli puolet vastaajista – siis sellaisetkin opiskelijat, joilla ei muutoin ole varsinaisia oppimisen vaikeuksia. Jyväskylän yliopiston Monikielisen viestinnän keskus MOVI on koonnut verkko-opetukseen liittyviä haasteita ja niiden ratkaisuja. Seuraavassa näistä muutamia esimerkkejä. MOVIn tuottamaa aineistoa löydät tämän sivuston lisämateriaaleista. Voit myös tutustua 2Digi2-hankkeen Relationship Building -työryhmän tuloksiin, jotka tukevat vuorovaikutuksen rakentamista oppimisympäristöissä.
ETÄOPETUKSEN HAASTEITA
Etäopetuksessa opiskelija ei saa tukea ja ohjausta opettajalta yhtä helposti kuin lähiopetuksessa. Tilannetta helpottaa, jos tietoisesti lisäät vuorovaikutuksen määrää opetusryhmässäsi sekä opiskelijoiden kesken että opettajan ja opiskelijoiden välillä. Jotta opiskelijat tietävät, mitä tulisi tehdä, laadi erityisen selkeät ohjeet ja aikataulut ja muistuta tehtävien määräajoista. Kerro opiskelijoille myös, miten ja milloin olet heidän tavattavissaan.
Etäopetuksessa opiskelija ei välttämättä koe kuuluvansa mihinkään ryhmään tai yhteisöön. Myös tähän auttaa vuorovaikutuksen tietoinen lisääminen. Sinun kannattaa muistaa, että juuri sinun opintojaksosi saattaa olla jollekulle hyvinkin merkityksellinen yhteisö – sitä kannattaa vaalia. Kannusta myös opiskelijoita tapaamaan toisiaan pienryhmätapaamisissa tai epämuodollisissa opintopiireissä.
Etäopetuksessa myös sitoutuminen opintojakson suorittamiseen voi olla haastavaa. Pyri luomaan henkilökohtainen kontakti opiskelijoihin. Kysy heidän kuulumisiaan ja anna henkilökohtaista palautetta; pyri osallistamaan jokainen keskusteluihin. Etäopiskelu on myös kuormittavaa, joten pyri keventämään sitä tauottamalla ja tarjoamalla vaihtelua.
ESOK
Erityistarpeisiin on paneuduttu aiemminkin korkeakouluyhteistyössä muun muassa ESOK-verkoston ESOK- ja OHO!-hankkeissa. ESOK-hankkeen tuloksena laaditut oppaat erityistarpeista ja niiden huomioimisesta korkeakouluopetuksessa ovat edelleen hyödyllistä luettavaa. OHO!-hankkeessa luotu korkeakoulujen saavutettavuuskriteeristö auttaa ymmärtämään kuinka monitahoisesta ja kokonaisvaltaisesta asiasta saavutettavuudessa on kyse. Hankkeiden sivuilta voit tutustua niissä tuotettuihin materiaaleihin tarkemmin.
ALASIVUSTON RAKENNE
Katsotaan sitten tarkemmin Special Needs -alasivuston rakennetta. Aineisto on jaettu neljään osa-alueeseen, joista löydät tietoa ja tukea
- lukemisen ja kirjoittamisen haasteisiin
- keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteisiin
- mielen hyvinvoinnin haasteisiin sekä
- fyysisiin ja motorisiin haasteisiin
Lisäksi löydät sivuiltamme lisämateriaaleja ja linkkejä näihin teemoihin. Toivottavasti näistä materiaaleista on sinulle apua. Kiitos kun katsoit tai kuuntelit!
Kiitämme myös yhteistyökumppaneitamme!
KIITOS!
Tämän materiaalin tarjoaa FINELCin 2digi2-hankkeen Special needs -ryhmä.
Tämä teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla (CC BY-NC-SA 4.0).
BÖRJA HÄR
Hej och välkommen att bekanta dig med de resultat som vår arbetsgrupp 2Digi2/Special needs har sammanställt. I den här videon går vi först igenom bakgrunden till vårt arbete och vi berättar om våra mål och resultat. Därefter redogör vi för några allmänna aspekter som hjälper dig att stöda studenter i en nätbaserad undervisning. Till sist beskriver vi mera detaljerat hurdan information som finns på den här sidan. Låt oss först bekanta oss med vårt team.
VÅRT TEAM
Vår arbetsgrupp består av nio medlemmar från sju olika universitet och högskolor, dvs. Riikka Halonen och Lauri Tolkki från Östra Finlands universitet, Sirpa Heino från Vasa universitet, Olesia Kullberg från Yrkeshögskolan LAB, Laura Lehtinen från Konstuniversitetet, Signe-Anita Lindgren och Jaana Suviniitty från Aalto-universitetet, Martti Mäkinen från Hanken och Laura Senni från Lapplands universitet. Även en del av personalen vid Monikielisen akateemisen viestinnän keskus MOVI vid Jyväskylä universitet har deltagit i innehållsproduktionen. Därtill har vi fått hjälp och stöd bland annat från Erilaisten oppijoiden liitto. Dessutom har flera olika lärare och studenter medverkat i vårt projekt och på så sätt spelar deras insats en viktig roll.
Tack till er alla!
VÅRA UTGÅNGSPUNKTER OCH MÅL
När vi förberedde 2Digi2-projektet ansågs tillgänglighet och stöd till studenter med särskilda behov i digitala miljöer som centrala tyngdpunktsområden. Alla i vår arbetsgrupp har egna erfarenheter av olika utmaningar som berör tillgänglighet och studenter med särskilda behov. Därför ville vi kartlägga och sammanställa stödmaterial och information som hjälper i synnerhet lärare i språk och kommunikation. Vi ville alltså hitta sådan information och kunskap och sådana stödformer som redan finns tillgängliga. Därtill var vår avsikt att ta reda på vilka utmaningar som förekommer och hurdana lösningar på problem kan hittas i digital undervisning. Digitaliseringen är naturligtvis närvarande även i en vanlig klassrumsundervisning och därför lönar det sig att tänka på de här sakerna fastän du inte undervisar online.
Namnet på vår arbetsgrupp syftar alltså på särskilda behov – special needs – men vårt mål är dock att se undervisning och lärande som inkluderande, alltså sådant som passar för alla. En väl förberedd och noggrant genomtänkt digital undervisning i språk och kommunikation kan passa för alla studenter, vilket innebär att du som lärare inte behöver använda extra tid och energi för att anpassa undervisningen under kursens gång.
VAD HAR VI GJORT I PROJEKTET?
I början av projektet fokuserade vi på befintliga riktlinjer och tillgänglig information. Trots att utmaningarna med inlärning är desamma för alla upptäckte vi att det fanns stora skillnader i universitetens och högskolornas riktlinjer och praxis. Ofta kan det vara svårt att hitta informationen, speciellt för en student som har svårigheter med att navigera på nätet. Lärarens roll som handledare är således viktig, och det lönar sig även för dig att ta reda på vilka riktlinjer som tillämpas vid ditt universitet.
Eftersom vi var intresserade av de här frågorna specifikt i språk- och kommunikationsstudier och i undervisning av språk och kommunikation samlade vi in information från studenter och lärare med hjälp av enkäter. Vi genomförde även några intervjuer och ordnade workshoppar. I workshopparna fick deltagarna diskutera olika autentiska, utmanande situationer som studenterna har mött. Det kunde vara något som inträffat under lektionerna eller andra situationer under kursen gång. Vi skapade olika kort med exempel på utmanande situationer på ena sidan av kortet. Studentens lösning på problemet fanns på kortets andra sida. Du kan ladda ned de här korten på den här sidan. Självklart kan du fundera på frågorna på egen hand men du får störst nytta av dem när du diskuterar dem tillsammans med dina kollegor.
RESULTAT FRÅN VÅR LÄRARENKÄT
Sammanlagt 99 lärare svarade på enkäten. Nästan alla av dem hade mött studenter med särskilda behov. Antalet var en aning mindre i fråga om undervisning online, vilket kan bero på att alla särskilda behov inte syns så tydligt i en digital undervisningsmiljö. Fastän särskilda behov är så allmänna var det en aning överraskande att många av de svarande inte visste var de kunde få hjälp eller hitta information. Det här resultatet uppmuntrade oss i vårt arbete och vi hoppas nu kunna erbjuda hjälp och information.
RESULTAT FRÅN VÅR STUDENTENKÄT (1)
Vi fick totalt 172 svar på studentenkäten. Ungefär i en tredjedel av svaren uppgav respondenten ha upplevt inlärningssvårigheter i sina högskolestudier. Dock endast en liten del av dem hade sökt individuella arrangemang som kunde stöda dem.
RESULTAT FRÅN VÅR STUDENTENKÄT (2)
Bland de faktorer som inverkar på studier nämnde de svarande uppmärksamhets- och koncentrationssvårigheter som det vanligaste problemet (18 procent). Läs- och skrivsvårigheter som ofta uppges som vanligast bland högskolestudenter var den näst vanligaste typen av utmaningar i vårt material (14 procent). Utmaningar med social interaktion var tredje vanligast (12 procent). Sammanlagt fick vi 215 svar av de 172 studenter som deltog i undersökningen, vilket innebär att många respondenter sade sig ha mer än en svårighet. Vår enkät visar således att om studenten har en inlärningssvårighet finns det en 48 procents möjlighet att hen även har någon annan typ av svårighet eller flera olika svårigheter.
RESULTAT FRÅN VÅR STUDENTENKÄT (3)
En intressant iakttagelse var att över hälften av studenterna i enkäten hade upplevt svårigheter i digitala inlärningsmiljöer, även de studenter som inte säger sig ha några speciella utmaningar med sin inlärning. Monikielisen akateemisen viestinnän keskus MOVI vid Jyväskylä universitet har sammanställt olika utmaningar med digital undervisning och erbjuder lösningar på dem. I det följande presenterar vi några exempel på dem. Mera detaljerad information om dem och om olika tips på stöd hittar du på den här www-sidan. Vänligen bekanta dig också med resultaten från 2Digi2-projektets arbetsgrupp som heter Relationship Building. Den här gruppen fokuserar på frågor kring interaktion i digital inlärningsmiljö.
UTMANINGAR I DISTANSUNDERVISNING
I distansundervisningen får studenten inte hjälp och stöd från läraren lika lätt som i klassrumsundervisningen. För att förbättra situationen kan du som lärare medvetet fästa uppmärksamhet vid interaktionen och öka växelverkan i gruppen, såväl mellan studenterna som mellan läraren och studenterna. Ge tydliga instruktioner och tidtabeller samt ge en lista över alla uppgifter och deras inlämningsdatum så att studenterna vet vad de ska göra och när. Informera studenterna om hur och när de kan nå dig.
Det kan hända att studenten upplever att hen inte tillhör någon grupp eller gemenskap när hen deltar i distansundervisningen. Även i det här fallet lönar det sig att satsa på interaktionen. Just din kurs kan vara en mycket betydelsefull gemenskap för någon student. Uppmuntra studenterna att träffa varandra i smågrupper eller i informella studiecirklar.
Studentens engagemang i att slutföra en kurs kan också vara svårt. Försök därför skapa en personlig kontakt med studenterna. Fråga hur de mår, ge individuell feedback och försök engagera alla i diskussioner. Distansstudier kan vara påfrestande. Ta pauser och erbjud variation för att underlätta arbetet online.
NÄTVERKET ESOK
Särskilda behov har undersökts även tidigare inom högskolesamarbete, bland annat i nätverket ESOK i projekten ESOK och OHO! Det projektmaterial om särskilda behov och hur behoven beaktas i högskoleundervisningen är fortfarande värdefull information. Inom OHO!-projektet skapades högskolornas tillgänglighetskriterier och med hjälp av dem kan vi förstå hur omfattande och mångsidig fråga tillgänglighet är. Du kan bekanta dig med tidigare producerat material och handböcker på svenska genom att klicka på följande länk.
VILKA OLIKA DELAR BESTÅR VÅRT MATERIAL AV?
Vi kan nu ta en närmare titt på vårt material och vad det består av. Materialet har indelats i fyra olika delområden där du hittar hjälp och stöd:
- Stöd för läsande och skrivande.
- Stöd för uppmärksamhet och koncentration.
- Stöd för mentalt välmående.
- Stöd för fysiska och motoriska svårigheter.
Dessutom hittar du på vår sida ytterligare material och länkar till dessa teman. Förhoppningsvis kommer materialen att hjälpa dig. Tack för att du tittade och lyssnade på våra videor och vårt material.
Till sist vill vi framföra ett stort tack till alla våra samarbetspartner.
Den här texten är licenserad med Creative Commons Erkännande-IckeKommersiell-DelaLika 4.0 Internationell (CC BY-NC-SA 4.0).
