Support for mental well-being
TEXT EQUIVALENT FOR THE VIDEO “SUPPORT FOR SOCIAL INTERACTION”
GENERAL
According to our survey, 12% of students face challenges in social interaction. Of those, about 60% also have other learning-related difficulties. However, 45% of those experiencing social interaction challenges already have some strategies to make social situations easier.
First, let’s look at how social interaction challenges manifest themselves.
HOW DO THE CHALLENGES MANIFEST THEMSELVES?
Social interaction challenges are diverse. The most common ones include fear of public speaking, nervousness, and anxiety in social situations. These challenges have various nuances and intensity levels. Students often avoid interaction if they find it challenging, leading to a withdrawn presence in class. In severe cases, performance anxiety or other social interaction challenges may manifest as panic attacks or other physical symptoms.
The situations causing distress vary. Some students struggle to speak in front of an audience, and completing video tasks may help them, while for others, recording a video itself may be a challenge.
Using a camera during online classes may be distressing for some students, to the extent that they refuse to switch it on. Taking turns speaking or answering questions may also be challenging. Speaking in small groups during an online class may be very challenging for some, while others thrive in small group settings.
Challenges in pair and group work also vary. For many students, it is crucial to work with the same partner or small group throughout the course, while others are not bothered by changing pairs or groups.
Some students find online learning more agreeable, while others find it easier to manage anxiety and nervousness in face-to-face classes. Therefore, it is important to offer courses in both face-to-face and online formats.
WHAT CAN TEACHERS DO?
How to address such diverse challenges?
Teachers can approach students before the course starts and ask them to share any potential social interaction challenges.
Addressing nervousness during class and emphasizing that it is normal is essential. Nervousness can be portrayed as a positive phenomenon, often improving performance. However, it is crucial to acknowledge that for some, nervousness is a real, problematic, and distressing issue that should not be trivialized.
Creating a permissive, positive, safe, and calm atmosphere in teaching situations is important and worth dedicating time to. Equally important is providing students with personal, encouraging feedback. While mistakes can and should be pointed out, they should not be dwelled on too much.
Teachers can offer various ways for students to complete their tasks, such as oral presentations. In group work, teachers should monitor group dynamics and facilitate different group compositions or allow individual work if needed.
Students can choose their group partners. It is also important to explicitly state that if someone does not know anyone in the teaching group, they can join any small group, and that they are welcome there. Clear instructions for working in small groups should be provided.
Establishing common rules at the beginning of the course, especially regarding camera use during online classes, is beneficial. Formulate your recommendations on using cameras wisely.
Giving materials and discussion assignments in advance is important. This allows students to prepare and pre-empts panic in spontaneous interaction situations.
AT LEAST REMEMBER THESE
- Create an inclusive and encouraging working atmosphere.
- Share tasks and materials in advance for students to prepare.
- Provide clear instructions on what is required and what is not.
- Consider alternative completion methods keeping a student-centric perspective.
- Provide clear guidelines also for small group interactions and work.
ADDITIONAL INFORMATION AND LINKS
At the end, we have compiled additional information and links from relevant sources. You can find the links in our website link list.
THANK YOU!
Thank you for following our presentation! This material is provided by the Special Needs group of the 2digi2 project by FINELC.
This text is licensed under the Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International License (CC BY-NC-SA 4.0).
YLEISTÄ
Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteita oli kyselymme mukaan 12 %:lla opiskelijoista. Heistä n. 60 %:lla on muitakin oppimiseen vaikuttavia haasteita. 45 %:lla sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteita kokevista on kuitenkin joitakin sosiaalisia tilanteita helpottavia käytänteitä.
Ensiksi katsomme, miten sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet ilmenevät.
MITEN HAASTEET ILMENEVÄT?
Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet ovat moninaisia. Yleisimpiä niistä ovat esiintymispelko, jännittäminen ja ahdistuneisuus vuorovaikutustilanteissa. Näissäkin haasteissa on monta eri vivahdetta ja vahvuustasoa. Opiskelija välttelee usein vuorovaikutustilanteita, jos hän kokee ne haastaviksi, ja hän voi siksi vaikuttaa vetäytyvältä tuntitilanteessa. Pahimmillaan esiintymisjännitys tai muut sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet voivat ilmetä paniikkikohtauksina tai muina fyysisinä oireina.
Se, millaiset tilanteet aiheuttavat ahdistusta, vaihtelee tietysti. Toiset opiskelijat eivät pysty puhumaan yleisön edessä, jolloin heitä saattaa auttaa videotehtävän tekeminen, kun taas toisille juuri videon nauhoittaminen tuntuu vaikealta.
Kameran käyttö etätunnilla saattaa olla joillekin opiskelijoille ahdistavaa, jopa niin että he kieltäytyvät laittamasta sitä päälle. Puheenvuoron ottaminen tai kysymyksiin vastaaminen saatetaan myös kokea vaikeaksi. Verkkotunnin aikana puhuminen pienryhmissä voi olla jollekulle erittäin haastavaa, kun taas toiselle työskentely pienryhmässä sopii hyvin.
Pari- ja ryhmätöissä haasteet niin ikään vaihtelevat. Monelle opiskelijalle olisi erittäin tärkeää saada työskennellä saman parin tai pienryhmän kanssa koko kurssin ajan, ja toisia opiskelijoita parien ja ryhmien vaihtuminen ei kuormita.
Osa opiskelijoista kertoo, että etäopetus sopii heille paremmin, ja osan on nimenomaan lähiopetuksessa helpompi hallita jännittämisen ja ahdistuksen tunteita. Onkin tärkeää, että opintojaksoja tarjotaan sekä lähi- että etätoteutuksina.
MITÄ OPETTAJA VOI TEHDÄ?
Miten toimia näin moninaisten haasteiden edessä?
Opiskelijoita voi lähestyä jo ennen kurssin alkua ja pyytää heitä kertomaan mahdollisista sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteistaan.
Opettajan kannattaa ottaa jännittäminen esille tunnilla, ja kertoa, että kaikki jännittävät ja se kuuluu asiaan. Jännittämistä kannattaa käsitellä myös myönteisenä ilmiönä. Monesti pieni jännitys saattaa parantaa suoritusta. On kuitenkin tiedostettava, että joillekin jännittäminen on todellinen, kuormittava ja ahdistava ongelma. Tätä ilmiötä ei tule vähätellä.
Sallivan, positiivisen, turvallisen ja rauhallisen ilmapiirin luominen opetustilanteissa on tärkeää ja siihen kannattaa käyttää aikaa.
Yhtä lailla tärkeää on antaa opiskelijoille henkilökohtaista, kannustavaa palautetta. Virheet voi ja pitääkin ottaa esille, mutta niihin ei pidä takertua liikaa.
Opettaja voi tarjota erilaisia suoritustapoja esim. suullisten esitysten pitämiseen.
Ryhmä- ja parityöskentelyssä opettajan kannattaa seurata opetusryhmän dynamiikkaa ja mahdollistaa erilaiset kokoonpanot, tai antaa tarvittaessa mahdollisuus yksin työskentelyyn.
Opiskelijoiden voi antaa itse valita ryhmätyökumppaninsa. On myös tärkeää sanoa ääneen, että jos jollakulla ei ole ryhmässä ketään tuttua, hän voi liittyä mihin tahansa ryhmään ja että hän on sinne tervetullut. Lisäksi kannattaa antaa selkeät ohjeet pienryhmässä työskentelyn käytäntöihin. Opettaja voi ohjeistaa, miten puheenvuoroja pienryhmässä jaetaan, kuinka voi osallistua keskusteluun jne. Osalle voi olla nimittäin jännittävää tai ahdistavaa osallistua työskentelyyn ilman selkeitä toimintatapoja.
Samoin on hyvä sopia yhteiset säännöt kurssin alussa liittyen esimerkiksi kameran käyttöön etätunneilla. Sanoita viisaasti suosituksesi kameran käyttämisestä.
Materiaalien ja keskustelutehtävien antaminen etukäteen on tärkeää. Näin opiskelija voi valmistautua niihin eikä joudu panikoimaan spontaanissa vuorovaikutustilanteessa.
Seuraavassa erään opiskelijan kuvaus onnistuneesta jännittämistilanteen purkamisesta tunneilla.
”Opettaja oli ehkä huomannut epävarmuuteni. Hän yllätti minut ‘Sinä osaat’ -teemaisella palautteella. Tästä tuli hyvä mieli, ja sain lisää uskallusta. Uskalsin puhua ja vastata useammin, sillä tunneilla virheet sallittiin, eikä ketään painostettu epämukaviin tekoihin.”
MUISTA AINAKIN NÄMÄ
- Luo salliva ja kannustava ilmapiiri työskentelyyn.
- Jaa tehtävät ja materiaalit etukäteen, niin että opiskelija voi valmistautua.
- Anna selkeät ohjeet, kerro mitä vaaditaan ja mitä ei vaadita.
- Mieti vaihtoehtoisia suoritustapoja opiskelijalähtöisesti.
- Ohjeista selkeästi myös pienryhmässä toimiminen.
LISÄTIETOA
Loppuun olemme koonneet lisätietoa tarjoavia toimijoita. Linkit materiaalin pariin löydät sivustomme linkkikoosteesta.
KIITOS!
Kiitos, kun seurasit esitystämme! Tämän materiaalin tarjoaa FINELCin 2digi2-hankkeen Special Needs -ryhmä.
Tämä teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla (CC BY-NC-SA 4.0).
ALLMÄNT
Enligt vår studentenkät upplever 12 % av de svarande utmaningar i social interaktion. Ungefär 60 %av dem har även andra utmaningar som inverkar på inlärningen. Det kom dock fram i enkäten att 45% av dem som upplever sociala situationer utmanande har några strategier eller metoder som underlättar interaktionen.
Allra först ska vi ta en titt på hur utmaningarna tar sig uttryck.
HUR TAR SIG UTMANINGARNA UTTRYCK?
Utmaningarna kan vara av många olika slag. Vanligast är att studenter är nervösa vid framträdanden eller i interaktion med andra. Känslor av nervositet kan dessutom uppstå i olika grad och på olika sätt. Ofta kan en student undvika interaktionssituationer om hen upplever dem svåra. På lektionerna kan en sådan student verka tillbakadragen. Scenskräck eller andra svårigheter med interaktion kan i värsta fall utlösa en panikattack eller orsaka andra fysiska symptom.
Det varierar förstås hurdana situationer orsakar ångest. Alla studenter klarar inte av att tala inför publik. En videouppgift kan således hjälpa dem. Det finns dock även studenter som anser att det är svårt att spela in en video.
Att använda en kamera i distansundervisning kan orsaka stress för några. Det kan till och med vara så stressande att de vägrar att ha kameran på. Att ta ordet eller att svara på frågor under en lektion på nätet kan också upplevas som svårt. Att tala i små grupper under en distanslektion kan vara mycket svårt för några medan andra jobbar hellre i en liten grupp.
Utmaningarna varierar även i par- och grupparbeten. För många studenter är det viktigt att de får arbeta med samma par eller i samma smågrupp under hela kursen. Andra studenter belastas däremot inte av att de måste byta par eller grupp.
En del av studenterna anser att distansundervisning passar dem bäst medan en del är av den åsikten att det är lättare att hantera scenskräck eller känslor av ångest i närundervisning. Därför är det viktigt att kurser erbjuds såväl som närundervisning och som distansundervisning.
VAD KAN LÄRAREN GÖRA?
Hur ska man som lärare fungera i olika situationer då det finns så många olika typer av svårigheter och utmaningar? Det lönar sig att kontakta studenterna redan före kursstarten och be dem berätta om eventuella utmaningar i interaktion med andra.
Det är även bra att diskutera nervositet och scenskräck på lektionerna och säga att det är okej och normalt att vara nervös och att vi alla upplever känslor av nervositet. Nervositet kan också betraktas som en positiv företeelse. Ofta kan man prestera bättre om man är lite nervös. Det är dock viktigt att vara medveten om att nervositet kan vara ett verkligt problem för några och orsakar stark ångest. Det här problemet får inte underskattas.
Att skapa en tillåtande, positiv, trygg och lugn atmosfär i klassrummet är ytterst viktigt och det lönar sig att satsa på det. Lika viktigt är det att ge studenterna personlig och uppmuntrande feedback. Fel kan och bör tas upp men det är ingen idé att ha för mycket fokus på dem.
Som lärare kan du erbjuda olika alternativa sätt att utföra uppgifter till exempel i fråga om muntliga presentationer.
När studenter arbetar i par eller i små grupper ska du som lärare följa med hur gruppdynamiken fungerar och tillåta olika gruppindelningar. Vid behov kan du låta någon arbeta på egen hand. Studenterna kan ges möjlighet att själva välja sina gruppmedlemmar. Om en student inte känner någon i gruppen ska du som lärare instruera att hen är välkommen att delta i vilken grupp som helst. Dessutom är det av vikt att ge tydliga riktlinjer för hur smågruppsarbete ska fungera. Läraren kan ge tydliga instruktioner om hur och när man kan uttrycka sig eller hur man deltar i diskussionen i gruppen. Några studenter kan nämligen vara nervösa eller det kan kännas ångestfyllt för dem att delta i gruppens arbete utan tydliga instruktioner.
Likaså är det bra att komma överens om gemensamma regler i början av kursen till exempel i fråga om användning av kameran i distansundervisning. Det lönar sig att presentera din rekommendation om användningen av kameran på ett vettigt sätt.
Dela ut ditt material och informera om olika diskussionsuppgifter i förväg. På så sätt kan studenten förbereda sig och behöver inte hamna i panik i spontan interaktion med andra.
I det följande presenterar vi en students beskrivning av en situation där hen upplevde att hen kunde hantera sin nervositet på ett lyckat sätt:
”Läraren hade kanske märkt min osäkerhet. Hen överraskade mig med följande feedback: ’Du kan.’ Detta gjorde mig glad och jag fick mera självförtroende. Jag vågade prata och svara oftare, eftersom fel var tillåtna på lektionerna. Läraren försökte inte heller tvinga studenterna att svara eller göra något obekvämt.”
KOM IHÅG ÅTMINSTONE FÖLJANDE FEM SAKER
- Skapa en tillåtande atmosfär och uppmuntrande inlärningsmiljö.
- Dela ut material och uppgifter på förhand så att studenten kan förbereda sig.
- Ge tydliga anvisningar och berätta vad som krävs och vad som inte krävs.
- Tänk på olika alternativa sätt att utföra uppgifter. Låt fokus ligga på studenters behov.
- Ge tydliga riktlinjer även för smågruppsarbete.
LÄNKAR OCH TILLÄGGSINFORMATION
Till sist presenterar vi en sammanställning av olika aktörer som erbjuder ytterligare information om temat på svenska.
SHVS Nervositet en del av livet – Guide för studerande
SHVS Panikattacker och paniksyndrom
Mielenterveystalo. Egenvårdsprogrammet för social ångest
Mielenterveystalo. Egenvårdsprogrammet för ångest.
Mielenterveystalo. Egenvårdsprogrammet för panik
TACK!
Det är vi i Finelcs 2Digi2-projekt, i gruppen special needs som har utarbetat det här materialet.
Den här texten är licenserad med Creative Commons Erkännande-IckeKommersiell-DelaLika 4.0 Internationell (CC BY-NC-SA 4.0).
TEXT EQUIVALENT FOR THE VIDEO “SUPPORT FOR MENTAL WELL-BEING”
GENERAL INFORMATION ON MENTAL WELL-BEING AND STRAIN
Challenges related to the mental well-being of students have increased in recent years. The period of online education during the pandemic posed difficulties for many students. Independent study, isolation, and the subsequent fading of social relationships have led to anxiety and loneliness for many students. Increased pressure to perform well in studies and the typical fragmentation of the current era can also result in exhaustion, with an increasing number of students experiencing depression. While our student survey did not specifically assess mental health challenges, teacher interviews highlighted this theme. In other sources, such as the THL 2021 report, depression has been found in 13% and psychological strain in as much as 35% of university students.
In this presentation, we discuss general mental health issues or challenges faced by students. However, it is essential to note that teachers must also take care of their own well-being. It is crucial that teachers are aware of the support measures available to their students and can guide students to seek help when necessary.
Diagnosing depression and other mental health issues can be challenging, and individuals may be hesitant, fearful, or unable to seek help, or they may not receive assistance even if they try.
How can teachers know that a student is facing mental well-being challenges?
HOW CAN MENTAL HEALTH PROBLEMS AFFECT STUDYING?
Mental health issues of students can impact their studies in various ways. They may appear as underachievement but also as overachievement. Even an active student may have poor mental health but may cover it up by excelling in their studies.
Most often, mental health challenges are visible through underperformance. Students may accumulate many absences, and assignments may go unsubmitted. A student may experience frustration and even display aggressive behaviour. In class, a student may express outbursts, affecting the entire group and its work, making it essential to address the issue with the student.
STUDENT WISHES
In the open responses of our student survey, students expressed various wishes to reduce their load and support their well-being. They hope that teachers would be flexible with course deadlines when needed. Encouraging feedback received during the course motivates them to complete assignments carefully, showing that the teacher is interested in their progress. Overall, students wish for easy accessibility to the teacher throughout the course.
According to students, model answers that help them understand expectations in each task also facilitate task completion. In online classes, students prefer engaging activities, discussions, and the opportunity to ask questions. Otherwise, they find recorded lectures more preferable. Students also advocated possibilities for small group meetings, even in online courses. Peer support and experiences of community are essential factors for many in terms of well-being.
One respondent in our survey suggested using shared time wisely. Avoiding independent tasks in group sessions, such as reading materials or watching videos, was recommended. However, some students find it challenging to complete independent reading tasks, making it necessary to dedicate time to them during the session. Therefore, it is good to use varying teaching methods even within the same course.
HOW CAN TEACHERS SUPPORT THE MENTAL WELL-BEING OF THEIR STUDENTS?
When meeting students, creating a confidential atmosphere is crucial. Comments from students highlighted that teachers sharing their experiences, mishaps, and aspects related to family or free time contribute to creating a trusting atmosphere between the student, teacher, and the whole group.
When a student feels safe, it is easier for them to discuss challenging issues. Before the course begins, a teacher can send a survey to students, asking them to share potential challenges or contact the teacher via email.
Throughout the course, during and after classes, the teacher should be available for students, allowing them to discuss their concerns either in the classroom or during online sessions. Often, just being able to express and share concerns with someone who listens helps the student.
If a dialogue opens, the teacher can assist the student in creating schedules and dividing the tasks into smaller units. Feedback is essential for students; it should be provided frequently and in an encouraging manner.
REMEMBER AT LEAST THESE
Mental well-being can be promoted through small actions and personal example. Remember these things when encountering students:
- Be present and accessible.
- Allow students to contact you.
- Give students enough time and be flexible when necessary.
- Publish materials in advance on the course platform.
- Provide clear and simplified instructions for assignments and the course flow.
ADDITIONAL INFORMATION
At the end, we have compiled information from organizations providing further information on this topic. Links to the material can be found in our link list on our website.
THANK YOU!
Thank you for watching our presentation. We hope you found it helpful and supportive, offering tips for your work. This material is provided by the Special Needs group of the 2digi2 project at FINELC.
This text is licensed under the Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International License (CC BY-NC-SA 4.0).
YLEISTÄ MIELEN HYVINVOINTIIN JA PAHOINVOINTIIN LIITTYEN
Opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Korona-ajan etäopetus oli monelle opiskelijalle vaikeaa aikaa. Itsenäinen opiskelu, eristäytyminen ja sitä kautta kaverisuhteiden hiipuminen on johtanut monen opiskelijan kohdalla ahdistuneisuuteen ja yksinäisyyteen. Myös esimerkiksi kasvaneet paineet opinnoissa suoriutumisesta sekä nykyajalle tyypillinen sirpaleisuus voivat aiheuttaa opiskelijoissa uupumusta, ja yhä useampi opiskelija potee myös masennusta. Kyselytutkimuksemme opiskelijoille ei varsinaisesti kartoittanut mielenterveyden haasteita, mutta opettajahaastatteluissa teema nousi esille. Muissa aineistoissa esim. masennusta on todettu 13 %:lla ja psyykkistä kuormittumista peräti 35 %:lla korkeakouluopiskelijoista (THL 2021).
Tässä esityksessä puhumme yleisesti opiskelijoiden mielenterveysongelmista tai mielen hyvinvoinnin haasteista. Tässä haluamme kuitenkin muistuttaa, että opettajan on huolehdittava myös omasta hyvinvoinnistaan. On siis tärkeää, että opettaja tuntee oman oppilaitoksensa opiskelijoille tarkoitetut tukitoimet, ja osaa tarvittaessa ohjata opiskelijan tuen ääreen.
Masennuksen ja muidenkin mielenterveysongelmien diagnosointi voi olla vaikeaa, ja voi myös olla niin, että henkilö ei halua, uskalla tai osaa hakea apua, tai hän ei saa apua, vaikka yrittäisikin sitä hakea.
Mistä opettaja voi tietää, että opiskelijalla on mielen hyvinvoinnin haasteita?
MITEN MIELENTERVEYDEN ONGELMAT VOIVAT VAIKUTTAA OPISKELUUN?
Opiskelijoiden mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa opiskeluun monella tapaa. Ne voivat ilmetä alisuoriutumisena, mutta myös ylisuoriutumisena. Aktiivisenkin opiskelijan mielenterveyden tila voi olla heikko, mutta hän voi peittää sen olemalla supersuoriutuja.
Useimmiten mielenterveyden haasteet kuitenkin näkyvät alisuoriutumisena. Opiskelijalle voi kertyä paljon poissaoloja ja tehtävät voivat jäädä palauttamatta.
Opiskelija voi kokea turhautumista ja hän voi käyttäytyä jopa aggressiivisesti. Oppitunneilla opiskelija voi saada esim. raivokohtauksia. On ymmärrettävää, että tällainen käytös vaikuttaa koko ryhmään ja ryhmän työskentelyyn, ja siksi asiaa pitää käsitellä opiskelijan kanssa.
MITÄ OPISKELIJAT TOIVOVAT?
Opiskelijakyselymme avoimissa vastauksissa opiskelijat esittivät monenlaisia toiveita kuormituksensa vähentämiseksi ja hyvinvointinsa tukemiseksi. He toivovat, että opettaja joustaisi tarvittaessa kurssisuoritusten ja tehtävien palautusaikojen kanssa. He kertoivat, että kurssin aikana saatu kannustava palaute motivoi heitä tekemään tehtäviä huolella. Palaute kertoo siitä, että opettaja on kiinnostunut tehtävien edistymisestä. Muutenkin opiskelijat toivovat, että opettaja olisi kurssin aikana helposti tavoitettavissa.
Tehtävien tekemistä helpottavat opiskelijoiden mukaan myös mallivastaukset, jotka auttavat opiskelijoita hahmottamaan, mitä heiltä odotetaan kussakin tehtävässä.
Etätunneilla opiskelijat tekisivät mieluusti osallistavia tehtäviä, keskustelisivat ja esittäisivät kysymyksiä. Muutoin itsenäisesti katsottava, nauhoitettu luento olisi toivottavampi. Opiskelijat peräänkuuluttivat mahdollisuuksia pienryhmätapaamisiin myös etäkursseilla. Vertaistuki ja yhteisöllisyyden kokemukset ovat jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta monille tärkeitä tekijöitä.
Kyselyssämme eräs vastaajista toivoi, että yhteinen aika käytettäisiin viisaasti. Tällöin tulisi välttää ryhmätapaamisissa sellaisia tehtäviä, jotka opiskelijat voisivat tehdä itsenäisesti. Tällaisia ovat mm. jonkin materiaalin lukeminen, videon katsominen jne. Toisaalta joidenkin opiskelijoiden on haastavaa saada itsenäisiä lukemistehtäviä tehtyä, jolloin on nimenomaan tarpeen käyttää aikaa niihin tunnilla. Samat toimintatavat eivät siis palvele kaikkia. Tämän vuoksi onkin hyvä, että saman kurssin sisälläkin käytämme erilaisia opiskelumetodeja.
Mitä opettaja voi sitten tehdä opiskelijoiden mielenterveyden tukemiseksi?
MITÄ OPETTAJA VOI TEHDÄ?
Opiskelijoiden kohtaamisessa luottamuksellisen ilmapiirin luominen on ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijoiden kommenteissa nousi esille se, että opettajan kertomat omat kokemukset ja kommellukset ja esim. perheeseen tai vapaa-aikaan liittyvät asiat luovat osaltaan luottamuksellista ilmapiiriä opiskelijan ja opettajan ja koko ryhmän välille.
Kun opiskelija saa tuntea olonsa turvalliseksi, hänen on myös helpompi ottaa esille asioita, jotka ovat hänelle haastavia.
Opettaja voi jo ennen kurssin alkua lähettää kyselyn opiskelijoille, ja pyytää siinä heitä joko kertomaan mahdollisista haasteistaan tai ottamaan yhteyttä esim. sähköpostitse.
Kurssin kuluessa, tuntien aikana ja tuntien jälkeen opettaja voi olla tavoitettavissa niin, että opiskelija voi jäädä juttelemaan asioistaan, joko opetustilaan tai etäopetussessioon. Usein jo se, että saa sanottua, kerrottua asioista, ja se, että joku kuuntelee, auttaa opiskelijaa.
Jos keskusteluyhteys aukeaa, opettaja voi auttaa opiskelijaa esim. aikataulujen laatimisessa ja tehtävien pilkkomisessa pienempiin kokonaisuuksiin. Palaute on opiskelijoille tärkeää eli sitä tulisi antaa useasti, ja kannustavasti.
MUISTA AINAKIN NÄMÄ
Mielen hyvinvointia voi siis edistää pienin keinoin omalla toiminnallaan ja esimerkillään. Muista siis nämä asiat, kun kohtaat opiskelijoita
- Ole läsnä ja tavoitettavissa
- Anna opiskelijalle mahdollisuus ottaa yhteyttä sinuun.
- Anna opiskelijalle riittävästi aikaa, ja jousta tarvittaessa.
- Julkaise materiaalit etukäteen kurssialustalla.
- Anna selkeät ja yksinkertaistetut ohjeet tehtäviin ja kurssin kulkuun.
LISÄTIETOA
Tähän loppuun olemme koonneet lisätietoa tarjoavia toimijoita. Linkit materiaalin pariin löydät sivustomme linkkikoosteesta.
KIITOS!
Kiitos, kun seurasit esitystämme, toivottavasti sait siitä apua ja tukea ja vinkkejä omaan työhösi. Tämän materiaalin tarjoaa FINELCin 2digi2-hankkeen Special Needs -ryhmä.
Tämä teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla (CC BY-NC-SA 4.0).
ALLMÄNT OM PSYKISKT VÄLMÅENDE OCH ILLAMÅENDE
Nuförtiden har allt fler studenter problem med sin mentala hälsa. Distansundervisningen under coronapandemin var en svår period för många studenter. Studier på egen hand, isolering och svårigheten med att behålla befintliga vänskapsrelationer har orsakat ångest och ensamhet hos många studenter. Även ökade krav på studieprestationer och det att dagens värld känns så splittrad kan leda till utmattning. Allt fler studenter är dessutom deprimerade. Vår enkät för studenter fokuserade inte direkt på utmaningarna med mental hälsa men de intervjuade lärarna tog upp temat. Det finns andra undersökningar som visar att 13% av högskolestudenterna lider av depression. Så mycket som 35% av studenterna känner sig psykiskt belastade (THL 2021).
I den här presentationen talar vi allmänt om studenternas mentala ohälsa och om utmaningarna med psykiskt välbefinnande. Vi vill dock här påminna om att det är viktigt att läraren också tar hand om sitt eget välmående. Det är därför viktigt att läraren är medveten om vilka stödåtgärder som finns för studenterna vid den egna högskolan, och att läraren kan vid behov hjälpa och handleda studenterna så att de får rätt stöd.
Att diagnostisera depression eller andra problem med den mentala hälsan kan vara svårt. Det kan också vara så att personen inte vill, inte vågar eller inte kan söka hjälp eller att hen inte får hjälp även om hen försöker få hjälp.
Hur kan läraren veta om studentens utmaningar med mentalt välmående?
HUR KAN UTMANINGARNA MED PSYKISK HÄLSA INVERKA PÅ STUDIERNA?
Studenternas mentala ohälsa kan påverka studierna på många olika sätt. Det kan hända att studenten antingen underpresterar eller att studenten är överpresterande. Även en aktiv student kan ha svag psykisk hälsa men hen döljer det genom att vara överpresterare. Det är dock vanligast att mentala hälsoutmaningar syns som underprestation. Studenten har hög frånvaro och hen lämnar inte in några uppgifter. Studenten kan känna sig frustrerad och kan till och med bete sig aggressivt. Under lektionerna kan studenten till exempel få utbrott. Ett sådant här beteende påverkar förstås hela gruppen och gruppens arbete. Därför bör frågan diskuteras med studenten.
Vad kan läraren då göra för att stöda studentens mentala hälsa?
VAD KAN LÄRAREN GÖRA?
När du möter studenter är det ytterst viktigt att skapa en trygg och förtrolig atmosfär. Om du som lärare berättar om dina egna erfarenheter och misstag eller talar om saker som berör din familj eller fritid bidrar detta till att det skapas en förtrolig atmosfär i hela gruppen. Detta kom fram i studenternas enkätsvar.
När en student känner sig trygg är det också lättare för studenten att berätta om saker som hen upplever utmanande. Läraren kan redan före kursstarten skicka några frågor till studenterna och be dem antingen berätta om eventuella utmaningar eller kontakta läraren till exempel via e-post. Under kursens gång, under och efter lektioner kan läraren vara anträffbar så att studenten kan stanna för att prata om sina bekymmer eller problem. Eller så kan läraren stanna kvar i Zoom / Teams efter att lektionen är avslutad så att studenten får en möjlighet att prata om sina problem. Ofta hjälper det redan att studenten får säga sin sak och berätta om sina ärenden så att någon lyssnar.
Om ni lyckas med att få till stånd en dialog kan du som lärare hjälpa studenten till exempel med att skapa en tidsplan eller med att dela upp uppgifter i mindre delar. Det är viktigt för studenten att få feedback. Den bör ges ofta och på ett uppmuntrande sätt.
KOM IHÅG ÅTMINSTONE DET HÄR
Det är alltså möjligt att främja mental hälsa med hjälp av små åtgärder och genom ditt eget agerande. Här har vi listat de viktigaste sakerna som är bra att komma ihåg när du möter studenterna.
- Var närvarande och tillgänglig.
- Ge studenten möjlighet att kontakta dig.
- Ge studenten tillräckligt med tid och var flexibel vid behov.
- Publicera allt material i förväg på kursplattformen.
- Ge tydliga och förenklade instruktioner för uppgifter och för kursens tidtabell.
LÄNKAR OCH TILLÄGGSINFORMATION
Till sist har vi gjort en sammanställning av olika organisationer som erbjuder hjälp och stöd.
YTHS / SHVS – Panikattacker och paniksyndrom
Mielenterveystalo.fi – Egenvårdsprogrammet för unga med ångest
Mielenterveystalo.fi – Egenvårdsprogrammet för unga med depression
Mielenterveystalo.fi – Depression hos unga
TACK!
Tack för att du följde med vår presentation. Hoppas att du fick hjälp, stöd och tips för ditt eget arbete. Det är vi i Finelcs 2Digi2-projekt, i gruppen special needs som har utarbetat det här materialet.
Den här texten är licenserad med Creative Commons Erkännande-IckeKommersiell-DelaLika 4.0 Internationell (CC BY-NC-SA 4.0).
